Persoona. Superego. Ainoa varsinainen ero eri ihmissielujen välillä on tämä persoona, henkilö. Jumaluudet - tässä mielessä jumalainen persoona on kaikilla sama - J/jumaluudet vaikuttavat jatkuvasti superegoon. Entä jumalaisesti eri? Niin että V6:n persoona ainakin tiettyyn pisteeseen asti olisi eri. Kaikki muut (kuin V6) Jumaluudet ovat samoja. Persoona näyttää olevan jumalais-behavioristilaista alkuperää; tosin on otettava huomioon myös mahdollinen jumalainen sormenjälki_yksilöllisyys pienessä määrin, myös aivojen suhteen. Ihminen koostuu halu-yksiköistä; joista sielun osin meillä on chakra-kartta, pääkategoriat. Yksiköt, Jumaluudet, ovat sielumme geenejä tai isompia palikoita, ja toisaalta aivo-osia. Persoona koostuu lisäksi mm. X/x-mielen haluista ja ympäristöstä. Jokainen meissä oleva halu jakaantuu normaalijakauman mukaisesti niin, että aina joku löytyy kaikkien halujen ääripäistä.

0. Nirvana (Nirvaaninen Tyhjyys, [N-/]Kuolema => S-Ikuisuus, Buddha; F-tarkoitus/nf), 1. Brahma (Tajunta, 'Elämä', oletettu Luoja; Kristus, T-tarkoitus - elämämme Situaatio eli Sijainti), 2. Deityt (Jumala(t), jumaluus, jumaluudet, jumaluuden halut ja tarkoitukset, Sielu ja sen K/kundalini eli vasemman viileä-kylmä 'energia'; oikean lämmin-kuuma 'energia' - jolla ei ole nimeä tai se on nk. Tietoisuus-energia, ja vasemman ollessa nk. T/tajunnan-energia, molemmissa tapauksissa tosin vain lähinnä omassa jossain määrin kuvaavassa määritelmässäni, että sen tarkempaa nimeä en ole niille funtsinut, ja nimi riippuu paljolti siitä, miten hyvin ne ymmärtää, sitten kun ne paremmin tuntee ja on asiaa ennemmän/paremmin ajatellut, mutta nämä kelpaavat jossain määrin "työnimiksi" tai "sormeksi" - eri asia kuin mihin se sormi osoittaa, jossa on se todellinen nimi ja asia, esim. jos Meditaatiossa olevaa T/tajuntaa ja/tai Brahmaa alkaa kutsumaan Kundaliniksi, niin ollaan hakoteillä, vaikka T/tajunnan olemus ei olekaan lämmin, mutta Kundalini kuuluu sieluun-kehoon ja sen olemus 'energiana' on aktiivinen, kun taas Tajunta ei varsinaisesti kuulu kehoon eikä sen olemus varsinaisesti ole aktiivinen tai siinä määrin 'energinen' että voisimme siihen vaikuttaa, sen ollessa vain kaikkialla oleva Brahma, johon pystymme vaikuttamaan korkeintaan vain siinä määrin kuin pystymme vaikuttamaan ilmaan - joka samaten tavallansa on osa kehoamme), 3. Xmieli (Xsielu, sisäinen persoona; T&T, todistaja ja Tietoisuus, Meditaatio; x-mieli - työmuistin sen hetkinen [persoonallinen/x-]sisältö), 4. Ulkoinen persoona (S, N, T, F, suunnat, J, P, Introvertti, Ekstrovertti, Eteerinen(keho), 'ulkoiset' kyvyt. Miltä maailma näyttää ja tuntuu riippuu paljolti ulkoisesta persoonasta ja omalta osaltaan vastaa mm. filosofiseen kysymykseen siitä, näemmekö saman todellisuuden - vastauksen ollessa, että emme näe samaa todellisuutta [johon vaikuttaa lisäksi muutkin seikat, esim. Brahma, Xmieli (mm. nk. valikoiva tietoisuus/tietoisuutemme), ja sosiaalinen ja muu ympäristö jossa elämme voi poiketa naapurin ympäristöstä] vaikka materiaalinen ja sosiaalinen todellisuus voi olla sama, joka ero jossain määrin näkyy mm. siinä, miten eri ulkoiset persoonat käyttäytyvät ja minkä painotteista informaatiota ympäristöstä he vastaanottavat tietoisimmin, johon vaikuttaa niin ulkoinen persoona kuin Xmieli, ja miten heidän dominanteimmat persoona_funktionsa näkyvät heidän olemuksessansa; niissä persoona_funktioissa he elävät dominanteimmin), 5. Ympäristö (keho, maailma; muut ihmiset, sosiaalinen ympäristö, yhteiskunta, materiaalinen ympäristö ja materiaalinen todellisuus). Siinä maailmamme kokonaisuudessaan, siten kuin itse sen tässä luokittelen ja määritän. Nämä enemmän tai vähemmän liittyvät myös persoonaamme ja siihen mitä olemme, ja kattavat ne eri aspektit todellisuudestamme jotka kuuluvat filosofian, psykologian, uskonnon ja muillekin alueille, aivan kuten tiede jakaantuu pienimmästä suurimpaan, erilaisiin tutkimusalueisiin. Tässä tutkimus on Etsijälle/ihmiselle henkilökohtainen tarve, siihen asti ja siinä määrin kunnes hän on ne saavuttanut, niiden kuuluessa ihmisen tarpeisiin.

TEKNINEN LAHJAKKUUS. Tarkoittaa Xmieltä, johon kuuluu myös ehdollistumat; ne ovat tavallaan sama asia. Muistiin krystaloituu oppia elämämme kuluessa, kuten voi huomioida (sen lisäksi, mitä addiktiivista, tavallista, mieltymyksellistä meissä on edellisistä elämistämme), ja kun sitten muisti, aktiivimuisti avaimineen, pintamuisti eliminoituu, niin se ei vaikuta syvimpiin muistikerrostumiin (muisti on monipuolinen/syvenevä rakennelma) lahjakkuusopin osin, josta on tullut osa itseämme, tapa, ja addiktio. Kyseisen lisäksi meillä on kaikenlaista ei-teknistä lahjakkuuttakin, mutta se on paljolti tekninen lahjakkuus, Xmielelliset seikat ja toisaalla käyttömäärä (addiktio) jotka luovat ei-teknisen lahjakkuuden. Ei tiedetä kuinka monta prosenttia lahjakkuudesta tekninen lahjakkuus kattaa; tiedetään vain erilaisia ei-teknisen lahjakkuuden tekijöitä esim. tasapainotilan kautta ja dominanteimpien funktioidemme kautta, jotka saavat enemmän altistusta ja energiaa, ja mitä tekniseen tulee, niin meillä joko on teknistä lahjakkuutta mm. synnynnäisten ehdollistumien kautta, tai ne ovat täysin sivutuotteita ('oppineisuutemme' lahjakkuutena taas tulisi funktioista joita kehitämme, muisti, ja joihin panostamme, aivot, elämämme kulussa, jos ne eivät heti syntyjään olleet yhtä paljon käytössä), joka tosin vaatii sormenjälkisen yksilöllisyyden ei-teknisessä lahjakkuudessa (sielullisesti, kehollisesti). Kaikkia oppeja (Xmielen opillinen kehittyminen, ja toisaalta sen määrä saman kastin kategoriassa), ehdollistumia, mieltymyksiä, addiktioita tarvitsee myös selittää täysin kehon sivutuotteena; tiede on mahdollisesti löytänyt mm. altistavia tekijöitä geeneistä, jotka siten täysin ohjaisivat lahjakkuuksiemme/mieltymyksiemme suuntia/määriä (tosin pitää vielä funtsia, että oliko muna ennen kanaa vai molempia, ominaisuutemme kun vaikuttavat kehoomme), ja kyseinen voi olla esim. satunnainen kaikenlaisten asioiden suhteen, tietyissä rajoissa. Vauvan/lapsen 0mieli, muisti voi ehdollistua, ohjelmoitua mm. äitinsä kautta.

Xsielu saattaa olla Tajunnassa, joka on kaikkialla, sen ollessa jo jokaisessa kehossa sen ensihetkestä lähtien, tosin ei niin, että on vain yksi sielu, Tajunta, vaan niin, että Tajunta on "teknologia", joka tarkoittaa, ettemme tiedä miten se sisällöllisesti toimii, jos Xmielet krystalisoiduin osin nyt siinä ovat sisällöllisesti.

Ei-tekninen lahjakkuus vaikuttaa lahjakkuuteemme, jonka lisäksi sitten eroamme monin osin toisistamme sisäisen, teknisen persoonamme osin. Musiikillisesti F(i/e) ensimmäisenä antaa enemmän suoraa kosketusyhteydellistä kyvykkyyttä ja voimaa, kuten voi huomioida (vs. N tai T ensimmäisenä tms.), ja monet "toiset" asiat peittävät (varsinkin dominoivat, mm. toiminnallisen optimin) alleen kyvykkyyttä toisen "ei-teknisen lahjakkuuden", kyvykkyyden suunnalla. Emme kykene toimimaan parhaimmin ilman, että toiminnan muodon vaatimat funktiot ovat mahdollisimman dominoivia meissä, ja vakiintuneita, ja keränneinä oppia koko elämämme ajan; lähinnä kyse on funktioiden "selkeydestä", jossa ne toimivat parhaimmin, ja se tuo jo esiin niin paljon muutosta parempaan, että herää kysymys onko teknistä lahjakkuutta ehdollistumia lukuunottamatta, jos niitäkään, kun ajattelee behavioristisia asioita ja heikoimpia funktioita (jotka samaten vaikuttavat), mutta kun ajattelee lahjakkuutta ylipäätään ja että persoonia on vain kuin 16, niin on muutakin, että ei ne selitä eroja lahjakkuuksien ja ehdollistumien määrien ja tyyppien välillä. Mitä dominoivempi jokin funktio meissä on, sitä enemmän altistusta (aikaa) ja toisaalta voimaa sille annetaan, sitä enemmän muut funktiot toimivat avustavasti; kuten kaikessa muussakin toiminnassa on aina prioriteettinsa. Psykologia on joskus yrittänyt peittää (voimakkailla magneeteilla tai muuta) tiettyjä toimintoja, toivoen, että jokin toinen funktio alkaisi toimia paremmin. Kyseinen ei tainnut aivan noin kuitenkaan onnistua (tosin itse voi kyetä vaihtamaan dominanttejansa hetikin mutta samaten ei näytä saavan täysiä lahjakkuushyötyjä, tosin jotain heti kuitenkin koska kosketusyhteys on selvempi); käytämme itseasiassa jo täydellä fokuksella alempia funktioita niitä käyttäessämme, että jokin muu seikka, ja F:n laittaminen ensimmäiseksi ei onnistu kyseisellä fokuksella, vaan vaatii T:n droppaamista, ja sitten F toimii "pinnalla", siten vaikuttaen toimintaan enemmän, ja äänellisestikin se soi paremmin tms.. Mutatoituminen, ainakin vakiintuneilta osin, vie aikaa, johtuen osittain ja pääosin muistin lainalaisuuksista, vaikka johonkin selvään F:ään voi päästä parissakin kuukaudessa (tai jopa heti), ja pitämällä jotain ominaisuutta yllä ja luopumalla toisesta, niin voidaan samaten vaikuttaa järjestyksiin, esim. jos luopuu jostain, niin se siitä, jotain muuta tulee tilalle. Mutaatiossa (mahdollista jos peitossa olevaa potentiaalia on, tarvittavat palikat, jotka tosin voi yrittää myös rakentaa) voi olla kysymys kahden dominoivimman funktiomme valinnasta (kunhan Dharma ja Karma eivät sitä estä), joista toisen on tavallaan oltava S/N suuntineen, jotka mahdollisesti sitten määrittävät loputkin.

Tämä on keskeinen kenttä sen päättelemiseksi, onko jälleensyntymää vai ei, mitä niin kuin Xmieleen enemmässä tai vähemmässä määrin tulee, ja toisaalta kuormituksiin chakroissa/kehossa (keho + muisti), vaikka tosin muistin ei sijaitessa aivoissa, ollaan tällä hetkellä vaikeuksissa (tutkimus edistyy koko ajan ja voidaan sanoa, että muisti on kaikkialla aivoissa ja jokaisella yksiköllä muistia olisi oma paikkansa aivoissa, ja jotain tiedetään siitäkin, miten muisti on sinne mahdollisesti koodaantunut), kun taas oikean energia sähkökemiaa, ja vasemman energia esim. Brahmasta (pelkkä T/tajunta - joka voi olla myös sisäisen tajunnan heijastuma ulkona, kuten muutkin Deityt heijastuvat ympäröivässä tilassa (energia-aurana - ympäröivien tilojen vahvat ja selvät kokemukset ja näkemiset tullen A/aurasta/itsestä/muista), mutta sisällä ei liene tajuntaa. Kuormitukset tulee kehosta ja muistista. Deitit oletettavasti aivoista. Sitten pitää selittää miten niitä kuormituksia on siinä määrin jo lapsilla - käyttävät siinä määrin jo funktioitaan? Kundalini on vasemman viileätä tuulta, ja sen systeemin herääminen hermojärjestelmän osin, herkistymisenä, ja keskikanavan vahvistuminen voi olla jotenkin suhteellista jolloin myös se voi herätä/vahvistua. Aivoissamme on synkronoivat herkistimet, ja niihin heijastuu kuvista ja henkilöistö valon mukana infoa, jota ne lukevat, siten heräämiset ym. asiat ja liikkeet ovat mahdollisia.

Voimme myös olla Xmielettömiä sieluja, että olemme olemassa, mutta emme persoonana, ja se ei ole sama asia kuin pelkkä tajunta ja keho, vaikka ero voi olla vähäinen. Tällä hetkellä sisäisesti katsottuna me synnymme uudelleen, kun taas sielun liikkeitä uudelleen_syntymään tarkastellessa yhdessä sekarotuisten koirien ym. geeni_juttujen (tuotetaan esim. uusi sikakauramato_geeninen ihminen) ja henkiin herätettyjen kehojen (Xmielien) kanssa, voi epäily olla vahvoilla, jossa voi olla mm. sitä mieltä, että on vain yksi kollektiivinen Xmieli-sielu, joka sijaitsee "kuin" radio_aallot Tajunnassa, se on sekä universaalinen että tiiveimmin planetaarinen, ja paikallinen, ja siitä tulee syötettä, ja se syöte ei tule yksilöllisenä persoonana vaan liittyy aina jonkin genettisen sormenjälkiyksilöllisyyden suodattamaan ehdollistuneeseen ym. informaatioon jossain tietyssä paikassa ja ajassa; mutta jos eristää lapsen johonkin paikkaan, se tuskin saa mitään ympäristöstä. Sitten voidaan selvittää, voivatko aivot tuottaa kaiken sen mitä niiden pitäisi tuottaa (mahdollisesti yhdessä Tajunnan kanssa), jos sielua ei ole (on tosin Tajunta ja mahdollisesti muitakin vastaavia 'energioita', mutta ne ovat vain kuin ilmakehä).

Tietyt perusmusikaaliset ominaisuudet tulevat vain siitä, että antaa tiettyjen funktioiden enemmässä määrin dominoida. S-Si keho tulee samasta, joka tosin ei tuo voimaa enempää kuin sormenjälkisissä geeneissänsä on. Se ja Si määrittävät Fi/Fe:n että Ti/Te:n (niiden itsensä ohella), ja jos käyttää ei-dominoivia, niin ne eivät ole vahvoja "äänellisesti" kuten ei musiikinkaan kohdalla, paitsi taas jos ne pistää dominoimaan, mutta taas voidaan olla sormenjälkiyksisöllisyyden rajoissa. Ehdollistumat taas tulevat dominoivimmista funktioista että ei-dominoivimmista funktioista yhdessä ympäristötekijöiden että sormenjälkiyksilöllisyyden kanssa. Evoluutio (jonkinlaisena aikakasvuna, esim. kuten edeltäväkin evoluutio yhdisteellisesti) sitten on kehittänyt aivoja, ja voidaan myös katsoa, että paremmat ja paremmat ominaisuudet ovat tulleet kilpailullisesti (voita tai kuole) vallitsevimmiksi. On myös oletettavaa, että aina uusien löytöjen myötä, ihmiset ovat kehittäneet (vain) potentiaalia(ns)a(n). Tajunta on kaikkialla, mutta se on vain eräänlainen peili tai itseasiassa T/tajuntamme, olemuksemme 'sieluna', mutta se on persoonallinen vain peilauksena kuolevaan persoonaamme aivoissa. Ajatus, että kaikilla miljardeilla eliöillä olisi Xmieli-muisti siirtyen seuraaviin kehoihin on ainakin osin looginen värähtelyt (aallot) ja Brahman ominaisuuden tuntien, ja se, miten ne ohjautuu juuri oikeanlaiseen kehoon noin suurin piirtein, siihen tiedämme, että kaikenlainen informaatio kulkee ilmassa (tai eteerissä) ja sitä voi sekä lähettää että vastaanottaa, ja systeemimme on vastaavasti vastaanotin. Sielussa on perusteiltaan kysymys vain Xmielestämme, muististamme (muun olle Tajunnan ja kehon yhdistelmä). Yksi tilanne on kun atomi tapetaan, että se sitten muodostuu uudelleen aikanaan. Genettiset yhdistelmät sekasotkuina ja kuolleista herättämiset ovat vaikea; kuolleista siis jäädytyksestä (keho tosin ehkä hajoaa, mutta näin teoriassa ja kai jo jossain määrin tehtykin) olisi kuin koomasta tai vastaavasta, ja geneettiseen sotkuun, siihen voi olla jokin selitys/ratkaisu. Omasta kokemuksestani sanoisin, että sekä kuormituksistani, ehdollistumisistani ja siihen liittyvästä lahjakkuudesta ymmärryksellisesti, että olen syntynyt uudelleen mitä ilmeisimmin, ja sitten kun laskee siihen Brahman, sielun ominaisuuksineen (tai Xmielen sielunvaelluksen teoriani), lisäkehityksen tässä elämässä, erityisesti ehdollistumien ja teknisen lahjakkuuden suhteen, niin siinä on painavaa argumenttia jälleensyntymän puolesta, ja jää vain selvitettäväksi mm. geenisotkukehot (ne eivät välttämättä ime Xmieltä jostain, vaikka Xmieli sitten kuollessa voi siirtyä seuraavaan vastaavaan sekasotkukehoon).

Kastijako, Sri Krishna:n. Oppineet, sotilaat, kauppiaat ja palvelijat. Työ-kategorioita. Kastijako lienee alunperin Manun huomio. Muurahaisilla on biologisista tai sukupuolisista syistä johtuen kasti-jako. Ihmiset voidaan jakaa fyysisten ja Xmielen ominaisuuksiensa mukaisesti eri tyyppeihin, eri tehtäviin, mutta jako on monisäikeisempi; lisäksi ihminen voi muuttua. Xmielellisesti jakaannumme mm. toiminta- ja haluprioriteettiemme mukaan eri ryhmiin. Hindujen jako on vain eräs jako, joka liittyy keskeisesti ammattiin. Sri Krishna sanoo, ettei toisen kastin [yms:n] tule toimia toisen kastin tehtävissä; Sri Krishnan mukaan tietyt tehtävät kuuluvat jumalaisesti [!?] tietyille ihmisille, eikä muiden tulisi niitä [pääsääntöisesti] tehdä; myös vastuu tehtävistä tulee samasta asiasta. Tämä lienee kastijaon keskeisin kohta. Käytännössä se tarkoittaa, että lähinnä vain tietyn "kastin" tulisi tehdä tietyt hommat, vain omat hommansa, vain omilla alueillaan, vain tiettyyn pisteeseen asti.

Jumalaiseen arvoon perustuva jako on olemassa, mutta se on aivan eri tarina. Sisäinen jako on kaikki se mitä tekee vapaa-aikana tai on omana 'henkisenä' pyrintönä, ja niitä on paljon; se määrittää meidän sisäiset ominaisuutemme, sisäiset pyrintömme, tarpeemme. Parhaimmin ulkoinen työ (luonne) sopii sisäiseen (persoona, ja sisäinen ura); ainakin niin, ettei se ole este sisäiselle. Kun henkilö tuntee iloa työssänsä (tai ainakin ettei tunne surua etc.), niin työ on Sri Krishnan mukaan sopiva - mitä useampi Jumaluutemme on tyytyväinen, sitä parempi.

Ulkoinen (ja toisalta sisäinen) vaatii tiettyä sisäistä (ja toisaalta ulkoista) optimaalisesti => muuttaen sisäistä (ja toisaalta ulkoista).

Teosofian sanaston mukaan: Brahmana, Kshatriya, Vaisya, Sudra olivat neljä kastia Intian aikaisemmasta sivilisaatiosta. Brahmanat ovat pappi-filosofeja; Kshatriyat, sotilaat ja hallitseva luokka; Vaisyat, maanviljelijät, kauppiaat, ja liikemiehet; Sudrat, palvelijat ja työläiset. Ja sanoo, että muinaisina aikoina ihmisestä tuli Brahmana, todellinen Brahma-devotee, by self-conquest [mm. selibaatti], eikä perinnöllisesti [tai vain kirjanoppineesti] kuten nykyään. Ja sanoo, että alunperin kastisysteemi viittasi erilaisiin oppeihin, harjoitteisiin (disciplines) joita seurasivat eri tyyppiset ihmiset. [Seurasivat erilaisia asenteita, elämää yms. Kukin on uskomuksensa, olemuksensa ja karmansa; ja uskomuksensa tulevat persoonastaan, olemuksestaan ja karmastaan.] Ja että jäykkä, kiinteä kasti-systeemi, perustuen verenperintöön oli myöhempää muutosta.

Kastijako, Carl Jung:n. Yhdessä näkemässäni oli otettu kategorioita idän (Intiasta) mukaan (katsoin sitä viisi minuuttia enkä erityisesti pitänyt siitä). Sitten on länsimainen päänäkemys, Jungilta lähtöisin, jossa on 16 ulkoista persoona_tyyppiä. E/I ja T/F on helposti ymmärrettävissä, sitten S/N on jo vaikeampi (ja yksi mm. meditatiivisesti kiinnostavista asioista; S/N dominanteimman, ja ylipäätään S, ja Se Ne vs. Si Ni, ja lopulta myös Fe vs. Fi suhteen), sitten J/P, ja siihen sitten liittyen mikä on dominantein, ja sitten 'suunnat' sisältöineen N:lle, S:lle, T:lle, F:lle, ja kaikenlainen muu teoriaan liittyvä materiaali, kantoi näin pitkälle, askel kerrallaan). Erittäin hyvä teoria siltä osin kuin se persoonaa (ja älykkyyttä) kattaa. Kyseinen on pääosin (dominantit ominaisuudet, oli se sitten dominantti mistä syystä tahansa) X/x-mielestä joka koostuu teknisestä lahjakkuudesta (Xmuisti), ei-teknisestä lahjakkuudesta (tasapaino; funktiot), ehdollistumista (mieltymykset, tavat, ymmärrys), Karmasta (henkiset/psykologiset tarpeet), Dharmasta (yleisistä tarpeista), kehosta ja ympäristöstä (behavioristisista seikoista).

J/P:tä ei sinänsä ole olemassa: Jos T/F dominoi N/S:ää, niin henkilö on J. T/F ovat J-funktioita, ja S/N ovat P-funktioita.

MBTI:n suhteen on huomattava, että he määrittävät kyseiset Introverttien kohdalla vastakkaisesti (Jung ei tehnyt niin, sen ollessa MBTI:n lisäys, jonka virheen Socionics on tuonut esille - jonka lisäksi heillä on kaikki funktioiden suunnat oikein, vaikkei tosin riittävää ymmärrystä niistä), esim. INTP on siellä TiNe (todellisuudessa se on INTJ). MBTI:ssä TiNe:een liitetään SiFe (sattumoisin oikein mitä INTP:n tulee; MBTI:n Ekstroverteillä ne on väärin), mutta sekin on väärin, koska kun huomio on Se, niin myös Intuitio on Ne (ehkä ei täysin helppo nähdä, mutta Ne on Se:n sivutuote ja toisinpäin), ja Te omaa aina Fe:n (sama juttu kuin P-funktioiden tapauksessa, ja varmistuksen asialle saa myös tunnistamalla mitä esim. Te ja Fe ovat todellisuudessa, niin näkee, että ne ovat aina yhdessä). Ja kaikki J tai P-järjestyksessä, kaikkien funktioparien kohdalla, koska ne toimivat samanaikaisesti - meillä on vain yksi huomion dominantti suunta (ehkä ei aivan yksinkertaista nähdä, mutta niin asia on). Käytännössä MBTI:n väärä teoria Introverttien suhteen (jonka lisäksi he eivät ymmärrä funktioita edes siinä määrin kuin Socionics, joka sekään ei niitä ymmärrä riittävästi) johtaa siihen, että osa MBTI:läisistä määrittää itsensä IP:ksi ja toinen osa IJ:ksi, riippumatta siitä, ovatko he IP:tä vai IJ:tä, tosin ehkä todennäköisemmin IP määrittää itsensä siellä IP:ksi, mutta IJ voi määrittää itsensä yhtä hyvin IP:ksi. Osa MBTI:läisistä katsoo, että Ti on dominantein INTP:ssä, ja siten jokunen INTJ ja toisaalta jotkut ENTJ:t määrittävät itsensä INTP:ksi (löytyy sieltä joitain ENTP:täkin, nähtävästi siitä johtuen, että he - ja omalla tavallansa ENTJ - voivat mieltä Ne:nsä, ja ehkä Ti:nsä, Introvertiksi, tosin heidän Ti:nsä ei liene Introvertimpää kuin INTP:n Te, Ekstrovertti kun on Ekstrovertti, ja Introvertti on Introvertti, jotka ovat samaten kokonaiskuvassa), tosin MBTI:läiset määrittävät P/J:nsä lähinnä oman/MBTI:n mielikuvan mukaan P/J:stä. Jos MBTI ymmärtäisi edes kaksi ensimmäistä funktiota, se ei pistäisi niitä oikein Ekstroverteille ja väärin Introverteille.

INTP

INTJ/P MBTI mukaan. Socionics taas ainakin suuntaprofiileissaan sekoittaa mm. Ni:n ja Ne:n (ja Se:n, Si:n, Te:n Ti:n) määritelmät keskenään (jonka lisäksi profiilitkin ovat usein huonot; parempi on omata kokoelma eri kasteja, ja sitten muodostaa siitä oma mielikuva sen suhteen mitä profiilissa tulisi lukea). Mm. ENTP on INTP on ENTP jne. INTP:lle keskeisintä on tieto?

Ni tarkoittaa lähinnä sitä, että se kytkeytyy muistissa oleviin konsepteihin jms. Ni on sangen ongelmallinen kun se kytkeytyy niin hanakasti muistitietoon (Ni. Omalla tavallaan sama ongelma on kaikessa N:ssä; niistä tulee myös kykynsä, jotka heikkenevät kun N:n tukahduttaa, sen tilalle tullen muuta); kyseiseltä osin voi tosin mahdollisimman suuressa määrin luopua tiedon syötöstä ja uuden luomisesta. Mitä tietoon tulee, sitä on kaikenlaista, sen kuuluessa omalla tavallaan jopa kaikkiin persoonakategorioihin. INTP:lle tiedon tarkoitus on pelkästään siinä, että sillä saavuttaa päämääränsä. INTP ehkä prosessoi jonkinlaista tietoa tehokkaammin Ne-tyyppeihin verrattuna, jotka ovat ennemminkin visuaalisia kuin tekstillisiä (johon liittyy myös Te - joka tarkoittaa kirjaimellisesti ekstroverttiä ajattelua, jolla ihme kyllä ymmärretään kaikenlaista muuta, vaikka siihen on printattu "ekstrovertti ajattelu"), tosin kyseiset tiedemiestyypit taas ymmärtänevät nopeammin, onhan heidän hallussaan korkeimmat (nopeimmat) ÄO:t. Ni/Te:n voi hyvin assosioida (NT-)tiedon tai tekstin prosessointiin, (helpon) tiedon osin, mutta Ne/Ti pääsääntöisesti oppii nopeammin (EP-puolella erityisesti visuaalinen muisti on erittäinkin tehokas), onhan näkeminen ja Ti oleellinen osa oppimisessa (Si/Te ei ole siihen hyvä, vaan sen hyvyys tulee esiin vasta oppimisen jälkeen).

Mitä tiedon/ajattelun ulostamiseen tulee, sillä saralla on tehokkaita ENTP:tä, vaikka laitankin sen keskeisemmin ENTJ:n alueeksi, jonka persoona niin Te:nä kuin E:nä on luonnostaan siihen paras; kolmas sija menee INTJ:lle, koska hän on mm. tarkka, ja viimeinen sija (NT:stä) jää INTP:lle, koska hän on liian luova ENTJ:n verrattuna ja jäsentää heikommin, joka tietysti on helpompaa jos ei koko ajan dominanteimmin luo lisää ja ajattele liian (mitä kirjoittamiseen tulee, silloin kun aihetta ei ole ajateltu/ulostettu loppuun asti) multiassosioiden, jäsentelyn sijaan. Kokonaisuudessaan sama ongelma kuin monella ENTP:llä, mutta heidän joukostaan löytyy hyviä ulostajia, kun taas INTP:n joukosta niitä ei juuri löydy, NT-tekstien luonnin ollessa lähinnä kolmen muun NT-tyypin hallinnassa, tosin ENTJ voi mieluummin puhua kuin kirjoittaa, mutta heidän tekstejään on siinä määrin printattu, että ne kertovat selvää kieltä kirjoittamisen taidoistaan, ja sitä tekstiä on pääsääntöisesti helppo ymmärtää. INTP:t tosin eivät välttämättä paljon eroa monista ENTP:stä, P:n suhteen, ja onhan IP:llä joitain etujakin, siis Te. Joitain INTJ:tä on vaikea edes NT:n ymmärtää - sellaiset NeTi/TiNe:t eivät ole harjoittaneet riittävästi Te:tä, siis ekstroverttiä ajattelua, puhumista, ulostusta.

Näyttää lähinnä siltä, että Se/Ti oppii nopeammin, omaa paremman muistin, kun taas Si/Te käsittelee jo opittua paremmin, eläähän NiTe erityisesti juuri tiedossa/muistissa (joka voi myös heikentää sitä, mitä muistiin_painamiseen tulee), jonkalainen ajattelu on Ne/Ti:lle vain alitajuista/semi-tajuista, kun taas NiTe:lle tajuista, vaikka hän voikin kutsua sitä myös alitajuiseksi, ja sitäkin se mahdollisesti on, mutta paremmalla tietoisuudella ja enemmässä määrin päällä.

INTJ:n keskusmääritelmä on tiede (he näyttävät tykkäävät analysoinnista sen itsensä vuoksi, kun taas ehkä esim. INTP:t tekevät sitä mahdollisesti vain henkilökohtaisesta tarpeesta, siinä määrin kuin he analysoivat ollenkaan). Keskeisin määrittäjä on kaksi dominanteinta funktiotamme. Lisäksi saamme lisätietoa kolmannen ja neljännen funktion suunnista, jotka edelleen kertovat henkilön ulkoisesta tyypistä lisää.

kertoo, että henkilö on dominantisti NT. I kertoo sen dominanttisen (dominanteimman) suuntautuneisuuden Introvertiksi, ja P kertoo NT:ssä vallitsevan dominanttisesti Intuitio. Jäljelle jääden S ja F, että kumpi niistä on dominantimpi, ja niiden e/i suunta; oletettavasti heikoin ominaisuutemme suuntineen on painajaisemme, että sen suuntineen voi siten sijoittaa listan viimeiseksi, tosin suuntansa osin se voi olla vahva, ei kuitenkaan vahvin tai eniten käyttämämme.

INTP = Ni Te Si Fe (Socionics: Ni Te [Si Fe]. MBTI: Ti Ne [Si Fe]). ISTP: Si Te Ni Fe. INTJ = Ti Ne Fi Se (Socionics: Ti Ne [Fi Se]. MBTI: Ni Te [Fi Se]). ISTJ = Ti Se Fi Ne.

ENTP = Ne Ti Se Fi (Socionics: Ne Ti [Se Fi]. MBTI: Ne Ti [Fe Si]). ENTJ = Te Ni Fe Si (Socionics: Te Ni [Fe Si]. MBTI: Te Ni [Se Fi]).

Kaikkiaan näitä on neljän sijasta kahdeksan (ehkä vain Socionics:ssa, mutta se on lähinnä vain maininnallinen juttu, eiväthän ne voi puuttua muiltakaan); samoissa paikoissa, mutta 5-8 sijalla - esim. INTP = Ni Te Si Fe Ne Ti Se Fi (Socionics ehkä: INTP = Ni Te Si Fe Se Fi Ne Ti, siis kaksi viimeistä paria ehkä vaihtavat paikkaa [Ne Ti:stä Se Fi:ksi], lukemani lähteen mukaan. Itseni mukaan kaikki kuitenkin enemmän tai vähemmän määräytyy kahdesta ensimmäisestä funktiosta, ekasta funktioparista. N dominoi kokonaispersoonaani [INTP], siis N dominoi; siten myös Ne Ti:ni dominoi Se Fi:äni. Toinen funktiopari on itsellänikin kuten Socionics:lla, ja asia on niin, koska (tietoisesti/nyt) itselläni vallitsee P, ja NF ei dominoi yhtä paljon kuin SF, eikä NeTi ole yhtä kirkkaan tietoinen/tässä vaikka sitten onkin N-keskeisempi (toimii dominoituna yhdessä NiTe:n kanssa, kuten SeFi toimii SiFe:ni alla - spontaanitilassa ali(-)/alempitajuinen Se-huomioni on F:llä, SiFe:n dominoimassa määrin). Socionics on lähinnä aina oikeassa suuntien suhteen silloin kun ne eroavat MBTI:n suunnista (tosin suunta_profiilinsa ja muut profiilinsa ovat [ainakin tällä hetkellä] usein väärillä henkilöillä), tosin alitajuiset tms. (5-8) funktiot ovat Socionics:lla muuta kuin itselläni, mutta ne näyttävät olevan oikeat neljä (osia kahdesta ensimmäisestä funktioparista) ensimmäistä funktioparia - jääden selvittämättä miten sijoitetaan muut funktioparit; itselläni ST ja NF, niiden ehkä normaaliin tapaan toimien dominantempien funktioiden/-parien läpi.

Ulkoinen persoonamme (jonka määrää tekemisemme) koostuu neljästä parista, esim. TeSi FeNi / TiSe FiNe, jossa henkilön päätekeminen on TeSi, siihen vaikuttaen/toissijaisena myös FeNi, tarkoittaen, että Ni:nsä on Fe-yhteydellinen enemmän kuin Te-yhteydellinen. TeSi käyttää samalla myös TiSe:ä, ja FeNi käyttää samalla myös FiNe:ä, jotakuinkin niin, että Fi on silloin esim. 1/3. T yhdessä S:n kanssa kertoo sensori_ajattelusta (ajattelu ei ole dominantisti N:ssä vaan S:ssä, siis T ei käytä dominantisti N:ää, kuvittelua, vaan S-näkemistä [Si/Se], ja S säilyy dominanttina, jolloin henkilö ei huku [N-]ajatuksiinsa - ainakin palautuu takaisin S-maailmaan [ST:llä n-pimeytenä ja tärkeänä osana elämäänsä on nf] - kuten N:t ovat hukkuneet).

Kaikki parikombinaatiot joita ei ole ensimmäisessä neljässä parissa ovat myös olemassa ja siten lähinnä heikompia kuin yksikään neljästä ensimmäisestä parista. NT:llä ei kahdeksassa ensimmäisessä funktiossa varsinaisesti ole ollenkaan ST/st:tä ja NF/nf:ää, ja siten ne ovat täysin piileviä kunnes ne näkyvät vahingossa tai tarkoituksella jossain määrin jostain "raosta" tai toimivat jotenkin SF:stä "heijastuen" N:ään tai/ja T:n. Ne eivät välttämättä ole heikkoja, ja kaikilla voi olla suhteellisen vahva ST useammallakin sen alueella, ja jonkin määräinen NF. NT voi tuntea NF:llä, ja NF omata NT-älyä jossain määrin, tosin pääsääntöisesti omien kokemusteni mukaan NT:t ovat idiootteja NF:ssä, ja NF:t ovat idiootteja NT:ssä. Kun huomioi, että jopa NT:llä on vaikeuksia omalla alueellansa, ja NF:llä heidän omalla alueellansa, niin on helppo kuvitella, että muilla asiat ovat sen suhteen heikosti, mahdollisuutta ymmärrykseen ollen heikon_laisesti. Siitä näkökulmasta voi myös arvella, että uskoon perustuva elämä on pitkälle ainoa mitä monilla voi olla, sen uskon tullessa omista dominoivimmista funktioistansa, perustuen niiden haluihin, järkeen ja assosiaatioihin. Persoonateoria selittää melko täsmälleen millä lailla kukin ajattelee, ja kunkin ajattelun, ymmärryksen ja muun osaamisen rajat. Dominantein parimme enemmän tai vähemmän (sisäisestä ja harjoittelusta [ja tarkoista 'geeneistä'] riippuen. Ei-dominantteja funktioitansa - sis. kehon ja aivot - voi käyttää enemmän, siis olla niistä tietoisempi/treenata niitä, jolloin ne saa esim. idiootti_tasolta esim. keskinkertaisiksi. Jopa toisiksi vahvinta funktiotansa joutunee kehittämään, tosin se saattaa tapahtua spontaanisti) määrittää kaikki muut ulkoiset persoona_ominaisuutemme.

E/I. Ominaisuuksia ovat S, N, T ja F, ja ne voivat olla suunniltaan eri suuntaisia. Ekstrovertti vs. Introvertti määrittyy vain dominoivimman funktiomme suunnan mukaan. Jo pelkästään ensimmäiseen funktioon perustuva jako auttaa huomaamaan mitä eroa eri kasteilla on; miten eroamme toisistamme. Huomio, tiedostus, on dominantisti sidoksissa Si/Ni:ssä sekä EJ:llä että IP:llä, kun taas IJ ja EP ovat kyseisten suhteen ekstroverttejä. Jollain tavoin jokainen on sekä introvertti että ekstrovertti. Verratessa INTP:tä ENTJ:hin, huomataan, että EJ:llä on Ni:n sijasta Te päällimmäisenä, ja kyseinen seikka on se mistä E/I tulee (ja toisaalta J/P), ja sen, kuten kaikkien muidenkin funktioiden totuuden voi huomioida itse. Suunnille saamme määritelmät ja todellisuuden tarkkailemalla ihmisiä joilla kyseiset suunnat ovat dominantteina että vähemmän dominantteina. Energiamme jakaantuu eri funktioille, sen mukaan miten paljon niitä käytämme. Kuormitustilamme (ja addiktiot, tarpeet, ehkä lahjakkuus) ylläpitävät suurempaa energia-määrää funktioissa, ja niiden suunnissa, joita käytämme eniten. E/e lepää I/i:ssä ja menettää energiaa E/e:ssä eli spontaanissa toiminnassaan. Eri funktiot voivat levätä ei-dominanttifunktionaalisissa tilanteissa, joissa vallitsee spontaani lepo ja vaivalloisempi toiminta jos toimii, ja oman terveyden vuoksi saattaa olla tarpeen rajoittaa tekemisiänsä ei-dominanttien funktioidensa alueella (varustus, kestävyys, kyky).

Se/Si. Si viittaa aistien (huomion) olevan Si suuntaiset (ehkä paremmat fyysis-motoriset tuntumat - eri kuin taidot). S:n voi ajatella koskevan vain aisteja, ja niiltä osin voi ymmärtää hyvin mitä Si ja Se tarkoittavat. 'Se' skannaa fyysistä ympäristöä, ennemminkin kuin fyysistä tuntumaa. Si on kuulema suuntautunut enemmän myös menneiden kokemusten ja tietojen muistamiseen (Se:llä mahdollisesti on parempi muisti, mutta nähtävästi sitten siitä johtuen, ettei Si-prosessi ole koko ajan päällä - vrt. Ni vs. Ne), tosin kyseessä on Ni, koska Si on vain huomion sensorinen suunta. S-maailmaan kuuluu kaikki mikä on niin kuin asiat ovat ilman mielikuvituksen siis N:n liittymistä siihen (esim. Vipassana meditaation pyrkii pitämään huomion sensorisessa maailmassa, poissa N-maailmasta, ja sama idea on tavallansa meditaatiossa ja T&T:ssä, vaikka T&T ja puolittain Meditaatio [sensorit voivat jo muutenkin nähdä jotain siihen verrannollisesti, eiväthän he ole hukkuneita N:ään samoissa määrin] ovatkin eri asia, kehittäen T&T:n jos sen haluaa vakiinnuttaa, kun taas Vipassana[-meditaatio] pyrkii vain pysymään huomiollisesti S:ssä, poissa N:stä, tosin N:lle oikea proseduuri asian suhteen on tukahduttaa N, siis vieroittautua N:n dominantista, Vipassanan ollessa eräänlainen torso, ei täysin hyvä S:ään eikä T&T:n), nähdä vain se mikä on, niin kuin fyysisesti, materiaalisesti.

Myös tekstissä se keskittyy vain sen teksti-sisältöön, N:n ei-ollessa mukana juuri ollenkaan (esim. lukiessaan fiktiota, romaania, S ei reagoi missään määrin muuta kuin faktoihin, hänen reagoidessa kuin Spock, ei mielikuvitusta, tosin nf nf-tuntee, mutta SF:t eivät tunnekaan mitään), niinpä S(e)-henkilö omaa paremman faktamuistin (ja matemaatikko, editori voi tulla mieleen, siinä määrin kuin S:t nyt ovat matemaatikkoja, Ne:n ollessa heikko), ja suoriutuu nopeammin, niin kauan kuin N:n määrä ei ylitä S:n määrää käsiteltävässä aineistossa.

Se:llä saattaa olla keskimäärin heikommat fyysiset asiat (ehkä parempia monissa urheilulajeissa, esim. tenniksessä, oletettavasti pöytätenniksessä, golfissa, nyrkkeilyssä, taistelulajeissa jne., lahjakkuuden ollessa ympäristön hallinnasta. Ja sitten on kyseisistä aivan toivottomia Se-tapauksia. Muut mailapelit, esim. jääkiekko, sitten esim. miekkalajit mahdollisesti, ehkä korkeushyppy, kun taas esim. voimailu, ehkä/ehkei paini (voi tarvita Se-älyä), uinti joissa Si korostuu Se:n sijasta, ja älyä ei siinä määrin tarvita kun juostaan suoraa viivaa, tosin juoksijat ovat ehkä useammin Se:tä, heidän ollessa ulkoisia, kun taas uinti siihen verrattuna on introvertimpää touhua, sen lisäksi, että SiTe:t teoriassa nauttivat siitä enemmän), jonka takia he usein ovat joiltain osin huolissaan fysiikkansa suhteen, tosin se koskee INTJ:tä ja ENTP:tä ehkä enemmässä määrin kuin muita Se:tä, tosin niidenkin fysiikka on niin ja näin, esim. luut liikkuu ja pitää ääntä ja keho on hötömpi, kun heidän Si-älynsä sen suhteen on heikompi, Si:llä ollen kiinteämpi eteerinen keho ja älykkäämmät Si-liikkeet (tyhmemmät Se-liikkeet).

Si (Ni Si) on heikompi Se:ssä eli ulkoisessa (sensorisessa) näkyvyydessä. Introvertit huomioitsijat omaavat ehkä puolet vähemmän ulkoista huomiointia, ja intuitiivisilla sekin on dominantisti ei-sensorista. Hyvät piirtäjät ovat luultavasti kaikki Se/Ne, ja fyysisesti heikompia johtuen todennäköisesti heikommasta Si/Ni:stä. S-dominantti, N:n sijasta, näkyy jos näkyy mm. nukkemaisuutena (ym. tavoin). Se/Fi-keho kokonaisuudessaan usein näyttää ja tuntuu ominaisuuksiltaan erilaiselta (jonka lisäksi eroja on myös mm. J vs. P välillä). Karvaisuuden määrä voi olla keskimäärin suurempi Se:llä tai NF/nf:llä?. Raajojen pituus voi olla EP:llä suurempi, suun suuruus esim. Se:llä voi olla suurempi, joilla voi olla myös törttöhuulia (ylipäätään Si:llä keho voi olla eteerisesti keskimäärin kiinteämpi kaikin tavoin, johtuen korkeammasta Si-älystä, vajaamielisyyden näkyessä kaikissa funktioissa jollain lailla. Esim. vanhentuessaan keho tuottaa harmaita hiuksia siellä täällä ja joidenkin kulmakarvojen pito heikkenee ja ne roikkuvat sinne tänne, ja korvassa kasvaa karva väärässä paikassa yms., joka kuvaa jossain määrin myös Se:n heikompaa Si:tä, joltain osin. Ulkoinen Se-äly ei näytä ulottuvan omaan kehoon, sen [sisäinen] hallinta mukaan luettuna, kun taas [Se-]liikkeissä he ovat älykkäämpiä). Kehot eri persoonissa, kuormituksissa, funktioissa ovat selvästi erilaisia, kehon ominaisuuksia kyseisten ohjatessa. DNA:llinen keho taas ei itsessään ole ainakaan useissa tapauksissa fyysisen kehon ulkonäön suhteen erilainen (poislukien dominanttien funktioiden vaikutus mm. lihaksiin, kasvojen lihakset mukaan luettuna), mutta toisissa tapauksissa tietyt fyysisenkin kehon ominaisuudet nähdäkseni vallitsevat enemmän toisissa persoonaryhmissä kuin toisissa.

Fe/Fi. Fe (Te) on tavallaan kynttilän liekin tapainen (Si/Fe:llä se on mm. kehossa. Voivat olla jossain määrin enemmän värikuvia vs. mustavalkoisia - kokonaisuudessaan asiaan liittyy vielä ainakin T - oikea puoli. Kun taas F:t liittyvät myös vasempaan puoleen, tunteiden ollessa siellä, siten kylmentäen, Se/Ne:llä sitäkin enemmän, koska ulkovisuaalisuus kuormittuu kyseisestä äärimmäisestä Se/Ne-dominanssista, ja aivan kuten muisti on heikompi Si-puolella, niin näkö on heikompi Se tai Ne -puolella, ja sitä ei muuta faktat monien Se:n huippunäöstä, ja rillipäisistä Si/Ni:stä, asioiden ollessa monimutkaisempia, esim. Si:thän eivät näe ulkoisesti mitään, koska heillä suuntautuu siihen funktioon, suuntaan, vähemmän energiaa, ja jopa itsensä levottaminen energisesti alemmalle tasolle johtaa näön heikentymiseen), kun taas Fi näyttää liittyvän sisäisiin tunnearvoihin (koskien sisäistä ja ulkoista ympäristöä, Se+Fi, Fi:n & Xmielen tulkitsemana).

Fi:t eivät kai pidä auringosta keskimäärin yhtä paljon kuin Fe:t, heidän ihonsa ei välttämättä edes rusketu. Kyse näyttäisi olevan vaaleaihoisista ylipäätään, mutta niitä voi olla enemmän SeFi-kehon puolella. T vs. F näkyy jostain - kuitenkin T Fe on usein värikäs ja F Fi väritön (T-dominantin taas ovat enemmän oikealta kuormittuneet, jossa on tietoisuuden auringon puoli, mutta Se/Ne:nä he ovat myös enemmän vasemmalta kuormittuneita, näkökeskus on vasemmalla, olettaen sen kuormittuvan enemmän Se.stä kuin Si:stä); sitten se kontradiktio, että on vaaleita Fe:tä ja tummia Fi:tä. Eli asialla on laajempi kokonaisuus.

Fi on mahdollisesti jonkinlainen sisäinen tunne, jota Si peittää dominantisti (kun omaa dominantin Se:n, niin omaa Fi:n, ja Ti:n, ja kun omaa dominantin Si:n, omaa Fe:n, ja Te:n), johon saattaa liittyä mm. tunne-estetiikka, taiteellisuus siinä kategoriassa, sen mahdollisesti ollenkin sopiva yhdistelmä Se/Ne kanssa. Si:llä on nähtävästi Si kyseisen Fi:n paikalla (mitä dominanttiin tulee), kun ei meillä mitään taiteellista, eleganttia Fi:tä tässä määrin ole, ja useilla Se:llä se näyttää olevan. Fi siis tarkoittaa luultavasti introverttiä tunnetta, esim. Shri Mataji (jumaluudet) ja siihen sitten Se, josta ulkopersoonan psykologia on tullut.

Jung, Gandhi, Shri Mataji: dominantein Fi (jonkinlainen moraali_ tai introvertti_tunne). Elvis: dominantein Fe (S) (Whitney Houston Fe), (Fi: Diana Ross, Michael Jackson (S), Madonna, Queen, Phil Collins, The Beatles, Wham, Jim Morrison, Paul Simon, Barbra Streisand). Fi:llä on kuin korkeimmat (sisäiset, toisaalta ulkoiset Se, molemmat) äänet, taajuudet, ja Fe:llä matalin ja toisaalta ulkoisin puolisko, siis etunenässä, toisaalta lähimpänä Si. Täyttä vastaavuutta ei esim. äänen ja ihon värin suhteen ole esim. fi vs. fe, T vs. F jne. suhteen, koska vaikuttavia tekijöitä on useampia.

Fe ja Fi ovat suuntineen puolittain väärin; Fe on kyllä ympäristössä, koska Se on sieltä vajaa, mutta Si on se joka määrittää toisen puolen asiasta, tunteen tullessa tässä sisältä, Si/Ni:stä, kun taas Fi:ssä tunne tulee Se/Ne:stä, siis ympäristöstä ('taide' tulee sieltä). Kyseisesti katsoen Te/Ti suhteen tulee siihen tulokseen, että Ti:n ajatukset ovat 'ulkoisessa' ympäristössä ja Te:n 'sisäisessä' ympäristössä (Ni:ssä, ja Si:ssä). Te/Ti kuten Fe/Ti e/i osinsa kertoo vain sen tyypin/ominaisuuden, ei kokonaisuuden suuntaa. Eli Fi:n tunne on ekstrovertti ja Fe:n introvertti, kun tarkastelee asiaa tästä kuvakulmasta (Se vs. Si). Toinen fakta on sama kuin Te/Ti:n suhteen, että Fe tarkoittaa ekstroverttiä tunnetta, joka pitäisi olla yhtä helppo ymmärtää kuin plus-laskut, koska se yksinkertaisesti tarkoittaa, että Fe:n tunne on ekstrovertti, joka näkyy mm. siinä, että hän osaa tuoda FeTe:ä paremmin ulos, ja se on enemmän pinnalla ominaisuutena kuin Fi:llä, esim. Fi osaa kyllä laulaa, kuten Ti puhua, mutta he tekevät sen heikommin kuin Fe ja Te, joilla kyseinen ominaisuus myös ilmenee selvästi pinnalla, esim. George W. Bush (Saddamin kukistaja), Amerikan ex-presidentti, oli kuulema hyvä puhuja, mutta se ei tarkoita, että hän oli hyvä Te:ssä, jolla hän olisi ollut parempi ulostaja. Fi ja Ti:llä on kyllä vahvuuksiakin, jotka he saavat kyseisistä funktioistansa, tuoden laatua, mutta ulkoinen esitys on silti vähemmän kyvykäs ulostuksena. Eri asia sitten on, että Te:t eivät osaa ajatella ja Fe:t eivät ymmärrä mitään tunteista.

Te/Ti. 'Te' INTP:llä tarkoittaa hänen ajattelunsa tyyppiä yhdessä Ni:n kanssa, joka sen ensisijassa määrittää, toisen ollessa vain palvelija, jos varsinaisesti sitäkään. Te:n ollessa ekstroverttiä ajattelua, kuten puhumista. Ti:n ollessa introverttiä ajattelua, tai yksinkertaisesti ilmaistuna "ajattelua" - Te:t eivät ole ajattelijoita (se, että esim. ENTJ:n ja ESTJ:n suu liikkuu, ei tarkoita että he ajattelevat. Te:t eivät osaa ajatella sen enempää kuin he osaavat visualisoida, ja useimmat heistä eivät ole koskaan visualisoineet, eivätkä edes varsinaisesti tiedä mitä se on), vain Ti:t, esim. INTP:nä en koskaan ajatellut mitään, siihen kun ei ollut mitään tarvetta, N:n antaessa kaiken tarvittavan tiedon. Ti on INTP:llä vasta '6':lla sijalla, kun se INTJ:llä on ensimmäisellä sijalla. Ei siis mikään luonnollinen suosikki INTP:lle, joka tavallaan ei pidä analyyseistä, kun taas INTJ:lle se on keskeisintä - he elävät teorioissa, analysoiden ja luoden niitä Ti:llä, ja E:t ovat usein E-maailmassa, I-maailman sijaan, joka näkyy mm. teoriat [I] vs. mm. 'arki'-intellektualismi jota ENTP:t saattavat harrastaa, kun taas NiTe:ä ja TeNi:ä eivät teoriat eikä intellektualismi pääsääntöisesti kiinnosta vaan he ovat käytännöllisempiä jos asian niin nyt määrittää, johtuen siitä ettei teoria ja intellektualismi ole heille elämä vaan vain mahdollinen välttämätön paha siinä kuin se voi - vähemmässä määrin - olla esim. F-dominanteille. Ti:t eivät osaa puhua, eivätkä he koskaan käy läpi tiedon databasea, Ni:tä, ennen kuin he mongertavat jotain kryptistä, josta siten puuttuu sekä asian kokonaisuus (tehden siitä pintapuolisesti vajaamielisen) että asian ilmaisemisen kyky. Mahdollisen kaljuuntumisen määrästä voi päätellä miten korkealle henkilön T rankkaa?! Kaljuuntuu mm. NF:tkin. Ti ja Te ajattelu eroavat toisistaan selvästi, ja sen asian suhteen on katsottava myös Ni vs. Ne:tä. Mitään ongelmaa ei pitäisi olla erottaa J:tä ja I:tä toisistaan INTP ja INTJ:n suhteen, eron ollessa niinkin suuri, että voisi radikaalisti sanoa, etteivät he ole toistensa kaltaisia vähimmässäkään määrin.

Yksi väite on, että "näennäis-identtiset" suhteet, siis J vs. P, muut samat, tuotantoa on vaikea toisen ymmärtää (painottaa kuulema toisen mielestä vähemmän tärkeitä asioita, sen lisäksi, että esitystä on vaikea ymmärtää); tämän olen huomannut pitävän paikkansa siltä osin, että INTP:n on vaikea ymmärtää INTJ:n kryptistä tai tieteellistä Ti-tekstiä, tosin selvempien tapauksessa meikäläisellä ei ole mitään ongelmaa ymmärtää sitä, vaan ennemminkin päinvastoin, mutta kryptisiä Ti-tiedetekstejä on meikäläisen työläämpää ymmärtää, johtuen Ti-muodon erilaisuudesta, että he ilmaisevat asiat siten, ettei niitä voi suoraan ymmärtää, vaan pitää ajatella, ja Te-dominantti ei osaa ajatella. Vaikeinta se on silloin kun asiasta pitäisi saada Te-näkökulma (useissa analyyseissä se ei ole tarpeen, jolloin teksti on niin selvää kuin se olla voi), mutta Ti mättää pelkästään Ti-analyysiä. Ti on kuin leipä ilman voita.

P:llä on N päällä koko ajan - silloin kun sille syöttää tietoa ja se on vielä pitkään aktiivisena x-mielen takana, myös tuotantoprosessien aikana - enemmässä määrin kuin J:llä. P tuottaa helposti liikaa tekstiä, erityisesti J:n näkökulmasta, mutta myös P:n, mutta N ei sitä hevin salli (S:llä ei ole kyseistä ongelmaa, kun taas enemmän tai vähemmän jokainen N ajattelee koko ajan uutta), ja toisaalta tuotannon taso tulee N:stä, J:llä ollen vähemmän mielikuvitusta, siis N:n prosessointia, jossa J (T/F) on toisella sijalla. P on kuin humalassa J:n verrattuna. Ti:t ovat matemaattisia, tullen analyyttisestä Ti:stä ja visuaalisesta Ne:stä; NiTe:t ja TeNi:t ovat matemaattisilta kyvyiltään vain korkeintaan keskimääräisen ja huipun välissä (75%:ssa). Heillä (NeTi, TiNe) on parempi muisti (elleivät he ole kuormittaneet sitä liikaa, jolloin he voivat olla hajamielisiä niin paljon, ettei heillä ole muistia ollenkaan, mutta olettaisin heidän silti oppivan nopeammin, tässä ollen kyse palautuksesta, ja hehän eivät edes elä Ni:ssä, vaan ovat irti siitä, ja tiede_työskentely voi lisäksi kuormittaa sitä samaan tyyliin kuin Ni:n elämä Ni:ssä), ehkä erityisesti mm. numeromuisti (Fischer [esim. pelaamiensa pikapelien jälkeen hän kykeni palauttamaan kaikki useat kymmenet pelit siirto siirrolta muististansa], Kasparov - joka pitää erityisesti numeromuistiansa hyvänä), joka voi olla visuaalista (tekstimuisti ei niinkään, vaikka he oppivat sellaistakin nopeammin, ja joku Se-sensori voi omata valokuvamuistia sielläkin). Ti:t (plus Se, Ne) tekevät tietokoneohjelmia, joka tosin ei tarkoita, etteivätkö Te:t niitä tee, ja jotkut Ti:t voivat olla siellä avuttomia, ollessaan jotenkin muutoin suuntautuneita. Vaikka kaikki huiput jollain alueella voivat olla tietyiltä persoonaryhmiltä, se ei tarkoita, että kaikki heistä olisivat ylivertaisia siellä, mutta varmasti heidän ulkoiset ominaisuutensa auttavat siellä.

Kun näkee jonkun jolla on Te ja toisen jolla on Ti, niin siitä voi sitten alkaa muodostaa omaa kuvaansa siitä mitä ne pitävät sisällään. Ti on jonkinlainen matemaattis-analyyttinen funktio siis, kun taas Te on jollain tapaa (Ni) organisoiva, organis-analyyttinen (Te+N[i] + Ti). "Organisoiva" on harhaan johtava termi; ulkoisessa maailmassa SeTi on se organisoiva, ja Ne, kun taas sisäisessä maailmassa siis muistissa, se tarkoittaa ideoiden ja vastaavien organisointia, ja siihen jos johonkin viitataan NiTe:llä ja TeNi, vaikkei Te tosin välttämättä ole mikään varsinainen ajatteleva funktio, kuten Ti on, ja siitä näkemyksestä on varmaankin hyvä tehdä ero organisoivan ja analyyttisen ajattelun välille, kunhan ymmärtää mitä sillä organisoinnilla tarkoitetaan, siis ettei Te/Ni ole mikään ulkoisen maailman organisoija; hyvä jos edes näkee ulospäin, vaikka sitten voikin käyttää "organisoivaa" mieltänsä sielläkin, mutta sellaisten suhteen NeTi on omalla paikallaan NiTe:een verrattuna, ja ESTP:t että ISTJ:t osaavat 'ulkoisen' maailman S-organisoinnit keskimäärin paremmin kuin muut, vaikka Ni-vajailla tosin aina on puutteita asioiden Ni-kelaamisessa (siinä määrin kuin kyse ei ole N-kelaamisesta), joka siltä osin on organisoiva funktio yhdessä Te:n (ja Fe:n) kanssa.

Ne/Ni. Intuitio tässä teoriassa tarkoittaa mielikuvitustamme (muistia, jossa N-dominantit elävät) mitä gymnastiikkaan tulee. Sen suunta on riippuvainen Se/Si:stä. N (sitten) toimii samalla suunnalla, jossa Ni:nä se kytkeytyy 'sisäisiin' konsepteihin, ja Ne:nä 'ulkoisiin'. Se+Ne-kyky ilmenee shakissa (ja musiikissa joiltain osin, muisti plus Fi, ja joiltain osin ei, Fe; ja kaikessa ulkovisuaalisessa kuten piirtämisessä [piirtää osaa paremmin kun on suuntautunut Se, silmillä, joka silloin piinnyttää kaiken näkemän muistiin selvemmin, ja sen voi sitten toistaa paperille, projisoida sen siihen, valokuvamuisti]) ja on johtava ominaisuus ENTP:llä.

Sekä Ne että Ni on visionääri, N on visionääri (tosin ulkovisuaalinen vain Ne:nä, josta syystä he ovat keskeisesti visionaareja, visuaalisia sellaisia, ja Ni:t sitten esim. ajattelijoita, mitä Ni:n tulee, Ne:n ollessa Ni:lle lähinnä alitajuinen ja piilossa, käyttämätön, vaikka se voisi teoriassa edustaa aina 49%:iin asti, ja jos shakissa käytetään aina Ne:tä, niin se pelaa keskinkertaisesti Ni:lläkin, ja shakkia pelaa jotkut ESTP:t lähes ekspertin tasolla, vaikka esim. ESTP:n persoonasta Ne löytyy vain muodossa nefi, tosin jo toisessa funktioparissa, ja valokuvamuisti on ainakin joillain heistä hyvä, ja he saattavat käyttää Ne:tä omalla tavallansa, kahtena prosessointivaiheena).

Si ja Se määrittävät silmien, huomion dominantin suunnan. Siinä N ilmenee erilailla, toisella sen ollen tyyppiä Ne, ja toisella Ni, ja kokemuksellisesti Se ja Si -maailmoissa olon voi itse kokea, ja siitä sitten tietää miltä ne tuntuvat.

ENTP/INTJ-huippushakinpelaajat pelaavat sokkona, jotkut useampiakin pelejä yhtäaikaa, ennätyksen ollessa useissa kymmenissä peleissä yhtäaikaa, menestyksellä (samaten jotkut ISTJ/ESTP:t pelaavat pokeria jopa pariakymmentä pöytää yhtäaikaa ja voitollisesti korkeallakin tasolla, Se/Ti:n ollen sen verran sujuva siellä, se mitä siellä eniten tarvitaan, siis ekstroverttiä sensorista huomiota, introvertillä ajattelulla, ja siihen vielä sisäinen lahjakkuus päälle niin omaa tasoa alempia vastaan voi pelata menestyksellä montaakin pöytää kerrallaan). Yksikään muu persoonaryhmä ei kykene vastaavaan (joillain Se:llä on vastaavan hyvä muisti [ei kuitekaan ole laskettu pois, ettei Si:llä voi olla ja etteikö Ne:llä voi olla, mutta vaihtelut voivat olla ääripäästäkin toiseen ennemminkin kuin jotain yleisempää, tosin sielläkin muistipalikoiden kuormittuneisuus ja treeni ja ehkä tekninen lahjakkuus sen ohessa tapoineen ja oppeineen, ja sitten jotkut muistaa joitain asioita paremmin kuin toisia ja huonomuistisillakin voi olla muistinkäsittelyssä vahvuutta tavalla tai toisella, esim. Ni:lla (N-sisä-organisoivalla) tavallansa ja Ne:llä toisella eli visuaalisella (N-ulko-organisoivalla) tavallansa], mutta Ne ei toimi yhtä hyvin jos ollenkaan, sen tilalla ollen sensorinen versio, Se[-muisti]). Ne:n intuitio (ja muisti) siis on visuaalinen ja se on tavallansa Se:n sivutuote, sen ilmetessä muistiprosesseissakin Se:nä, siis Ne:nä. Si on keho(/S-mieli)-(=S-sisä-)organisoiva, T, Te:llä; ja Se on (keho/S-mieli-)S-ulko-organisoiva, T, Ti:llä.

Ni taas on vaikeampi ymmärtää, mutta se ei ole visuaalinen, ja Ni yhdistyy voimakkaasti ja prioriteettisesti omalla tavallansa muistissa elämiseen (Ni:n lahjakkuus), tavallansa enemmässä määrin kuin Ne-dominanteilla, jotka myös elävät muistissa (mutta heillä on siinä päällä Ne, dominanttina, ja Ne on tyhjä Ni:n databasesta, Ne:n ollessa kevyempi ja siksi se nousee Ekstrovertiksi [virallisesti se ehkä kirjoitetaan "Ekstravertti", tai "Extravert", ehkä koska Jung ehkä kirjoitti sen väärin. Iso Ekstroverttiys määrittyy dominoivimman funktion mukaan, kun taas muut funktiot määrittyvät pieninä, vähemmän dominoivina e/i:nä, E/I:n sijasta, joissa sitten voisi käyttää ekstra/intra_vertti_sanaa. Sosiaalisesta Ekstroverttiydestä ei ole kyse kummassakaan, koska se perustuu ulkoiseen persoonaan, sen tarpeisiin, tyyliin, spontaanisuuteen (jossa ei ole kyse P/J:stä vaan dominoivimmista funktioista - ja joistain ei-funktionaalisistakin tekijöistä toissijaisesti - niiden ollen spontaaneja), ja toisaalta sisäiseen persoonaan mutta silloin noin ei-dominanttifunktion e-määräisesti, jos varsinaisesti senkään vertaa, ollen vain esim. harrastus eli ekstra-verttiys. E-suunta on yhtä Ekstrovertti kuin I-suunta, sunnan ja toisaalta paikan vain ollen eri ja voitaisiin yhtä hyvin sanoa E/ekstrovertin olevan I/introvertti I-maailmassa, ja I:n ollen Ekstrovertti I-maailmassa, ilmiön ollen sama, ja sama koskee eri ulkoisia persoonia ym., sen suhteen millä (x-)alueella ne milloinkin ovat. Mihin oma tiedostuksen alue on funktionaalisesti laajentunut ja mitkä funktiot siellä itsellänsä dominoivat; se on pääpointti, E/e-funktioiden ollen ainoa matemaattinen tekijä siinä mitä E/e on] ja Ni painuu raskaana Introvertiksi [kuten jos Ti alkaa painaa enemmän kuin Ne - INTJ]. Ne:llä on ulkoinen suunta, ympäristö, kun taas Ni:n ympäristö on muistinsa [ilman visuaalisuutta], Ne:n fokuksen ollen visuaalinen ja sen ohessa on N/muisti). Toinen, minkä voi joutua yhdistämään Ni:n, on Te, jos haluaa ymmärtää koko funktioparin toiminnan (Ni ei toimi yksin, ilman Te:tä/Fe:tä, vaikka T/F toisaalta voi olla/on T/F ilman suuntaa, mutta Ni määrittää sen toiminnaksi e:n. Toisaalta, jos on TeNi, niin Te voi ja määrittää N:n (ja S:n) suunnan i:ksi. Toinen funktio lienee jo selvästi heikompi kuin ensimmäinen, mutta en nyt näe, että ensimmäisen funktion valinta olisi motiiviltaan, pyrkimykseltään varsinaisesti erillinen toisesta funktiosta).

Jossain määrin vaikuttaa siltä, että NiTe:lle analyyttinen ajattelu, sen NeTi osin (vrt. TeNi:n analyyttiseen ajatteluun), on puolitietoinen (3-4. funktiopari), ja niinpä NiTe on puolitietoinen NeTi:lle, joka mahdollisesti on mm. hänen lepoprosessointiansa, kun taas NiTe:llä NeTi toimii analyyttisessä toiminnassa, sen tullessa enemmän tai vähemmän valoon, sekä Ne että Ti, mutta ei koskaan niin suuressa määrin kuin NeTi:llä, ja niinpä osa NeTi-prosessoinnista silloinkin on enemmän tai vähemmän alitajuisen puolella, jossa selvän analyyttisen ajattelun sijaan tulee jossain määrin tunneoivallus, tieto-oivallus, joistain tilanteesta, ja ei ole täysin tietoinen, mutta melko vakuuttava, vaikkeivät oivallukset ym. välttämättä ole oikein kuin osin, mutta se toimii. Kyseinen ei tarkoita, että NeTi:llä analyyttiset prosessit eivät olisi alitajuisenkin puolella, mutta jossain määrin vaikuttaa siltä, että hänellä kyse on silloin ennemminkin NiTe:stä (materiaalin jäsentymisestä - mutta toi nyt on kaksinainen, koska siihen tarvitaan niin NeTi:ä kuin NiTe:ä; NeTi:n ollessa järki ja NiTe:n databasen jäsentely, tosin siten, ettei se jäsenny ilman järkeä, siis NeTi:ä) kuin NeTi:stä. Samaten Se:ssä kyse on lähinnä 'ulkoisesta' huomioinnista ja Si:ssä 'sisäisestä' huomioinnista, ja täten voi tarkastella samaa asiaa siitäkin näkökulmasta. Se on myös tyhjä yhteydestä databaseen ja siten he ovat liiallisesti irrallaan asioiden (sisäisestä) käsittelystä, joka on heidän vajaamielisyytensä alue, siinä kuin Si:llä on Se (ulospäin näkeminen ja siihen liittyvät lahjakkuudet) heidän vajaamielisyytensä alue. Ja on Te vs. Ti, Fe vs. Fi, ja niiden suuntaisuuden ja puoli-/kokoalitajuiseen (osatietoiseen) ja tajuiseen (tietoiseen) puoleen voi saada samaten näkemystä.