Todistava & Tietoisuus Jooga

Tietoisuus on sielumme auringonvalo (tajunta on sielumme kuunvalo). Kun se paistaa meissä vakiintuneena, olemme Todistava Tietoisuus. Tämä on yksi kolmesta valaistumisesta. Tässä on kyse ei-Tietoisena elämisen tavan vaihtamisesta Tietoisena elämisen tapaan. Suorametodi: olemalla tietoisesti tietoinen (= Tietoinen; olemalla tietoinen siitä, että on tietoinen) keskeytymättömästi, yksi työläs tunti joka aamu; jolloin Tietoisuuden tila useimmiten vakiintuu sen päivän osalta. Seuraavana aamuna joutuu aloittamaan työn alusta. Vuoden sisään (jos on ahkera) Tietoisuuden tila vakiintuu pysyvästi; henkilöstä on tullut Tietoinen ihminen, Sakshi (Am-ness), Sielu, Kuningas. Näin minä sen saavutin.

Kun metodi vakiinnuttaa Tietoisuuden tilan, niin sitten sen voi sen päivän osalta lopettaa; huomioi vain kevyesti saavutettua Tietoisuuden tilaa ja se pysyy helposti lopun päivää. Parhaita esimerkkejä on huomata katsovansa -metodi, jossa varmasti vallitsee Tietoisuuden tila. Se, että huomaa katsovansa, paljastaa Tietoisuuden tilan; sitten vain keskeytymättömästi pysyy siinä. Sen voi yhdistää suorametodiin, joka on käytännössä sama metodi; huomata katsovansa -metodi on osa sitä. Oleellista on vain Tietoisuuden tila. Sahaja Jooga tapa (metodi) Tietoisuuden (tai dhyanan) ylläpitämiseksi saattaa olla pitää huomiota pään yllä, jatkuvasti (Kundalinin nostaminen on päätarkoitus, mutta voi jossain määrin käyttää tähänkin). Se, että jatkuvasti muistaa huomata huomionsa päänsä yllä, ehkä ylläpitää Tietoisuuden tilaa jossain määrin.

On mahdollista, että Brahmavuosi Brahmaanisessa Tajunnnassa tekee henkilöstä automaattisesti Todistavan Tietoisuuden; joka siten on joskus tulevaisuudessa jos se on tehty helpommaksi, ehkä parempi tie (tosin harva tarvitse Brahmaa, eikä ole sanottu, että sitä onnistuisi saavuttamaan, ja tehtävä on elämän pituinen, ja vähintään jossain määrin muuta on luultavasti parempi saavuttaa ennen sitä, jos sitten enää muuta näkee tarvitsevansa). Tajunta on tasapainottava (tasapainollisesti että viisaudellisesti) pari Tietoisuuden kanssa, ja Tietoisuus ilmeisesti kaipaa kokonaisuutta, Viisautta Tajunnasta. Pelkkä Brahma Tajunta on hyvä itsessään, mutta ei välttämättä toisin päin, tosin jos on tasapainossa niin eipä ole enempää oikealla kuin mitä T&T:n mahdollinen auringonvalo (kun on jossain määrin oikealla) saattaa tavallansa tuottaa. Olisi kätevää omata hereillä oleva Kundalini, mutta oletettavasti parempi tasapaino riittää, siihen vain tarviten kiinnittää enemmän huomiota. Kundalinin herääminen ehkä saattaa liittyä mm. Dhyana/T&T:een, vasemman ja keskikanavan tasapainottaessa, ja tiedostuksen lisääntyessä (herkempi systeemin tiedostus), ja kaikki tuppaa aiheuttaa aivostollisia muutoksia, kuten kaikki tekeminen ja ei-tekeminen ylipäätään. Äärikuormitus missä vain chakrassa/kanavassa on yksi asiaa sivuava mahdollisuus ja oheisilmiö; ääripäässä yleisesti tapahtuu mm. liiallisten energioiden purkautumista (niin, että "pirstaleet lentää", kuten Shri Mataji koki, tosin tuppaa viittaamaan myös 'Kundalinin' tekemisiin), esim. kun kanavan paine siitä syystä - tai muusta sulamisesta - johtuen alenee purkautuen.

Myös buddhalainen V/valaistuminen mielestä luopumisesta, pyörän pysäyttämisestä, saa T/tajunnan tai T:n ulos mielestä (N:stä, tosin jos ST-nf ei tee mitään dominanttia T:llä niin hän on silloin lähinnä tekemisissä nf:nsä kanssa, ja siksi se heille kuten NF-dominanteille on paljolti heidän uskontonsa, mutta se on eri asia kun dominantin N:nsä tukahduttaminen, jotta saa dominantimman S:n, ja siten on kyseenalaista missä määrin muutosta tapahtuu S-dominantille, jos hän tukahduttaa n:ää, josta voi seurata jokin muu persoona, kuten SF-dominantti - ja nf:ssä elämisestä jossain määräinen NF-dominantti - mutta en varmasti tiedä missä määrin S on S - teoriassa täysin jolloin buddhaksi tulo ei buddhalle ole mahdollista), 'unesta' (joka on elämä, mieli) jolloin sitä voi olla jossain muotoa enemmän spontaanisti todistaja tai tässä hetkessä, S:ssä. Vipassana, mindfulness, joita myös harjoitetaan, yhdessä Meditaation kanssa, väliaskeleena, jotta päästään T/tajunnan tapahtumisen hetkeen, Dhyanaan, kun taas pelkästä mielestä, mentaalisuudesta (ainakin N:stä), luopumisella saavuttaa jotain muuta, S:n (kuten vipassanassakin on myös sensorimotiivi, eläen S:ää, ja S:llä se näyttäisi olevan SeTi:n harjoittamista, ajatuksellista ekstroverttistä huomiointia, tosin sitä voi tehdä introvertistikin, Si), mutta jossain muotoa sivuavaa, vaikkei tosin S:n T/F ole n:stä vapaa (eikä oletettavasti sen todistaja), n:n vain ollen ei-dominantti, S:n ollen silloin dominantti.

MINDFULNESS; Vipassana; Meditaatio; Todistajuus

Huomion jatkuva, keskeytymätön, pitäminen tajunnassa (henki) on epäsuora, perinteinen tapa, joka jossain määrin ylläpitää Tietoisuuden tilaa - kuunvalo-tietoisuus, auringonvalo Tietoisuuden sijasta. Tosin oletan, että silmien pitäisi olla auki, koska Tietoisuus Joogassa työskennellään Tietoisuuden tilan vakiinnuttamiseksi, kun taas Tajunnan maailman todistajuudessa huomioidaan tajunnan maailman kuunvaloa ennemminkin. Ja lisäksi se ei vaadi työtä, oikeansuuntaista työtä, jolla Tietoisuus ansaitaan. Vaikea sanoa, kun kukaan ei ole koskaan edes täysin selvästi julistanut saavuttaneensa pysyvää Tietoisuuden tilaa. Jokunen Todistava Tietoisuus tältäkin alueelta on arvatenkin syntynyt, kunhan vain ovat ottaneet sen elämäntavakseen, kuten Gautama Buddha jossain määrin näyttää tehneen (jonka lisäksi hän 'luopui' mielestänsä, siis mieli hiljaa, joka kokonaisuudessaan tuo todistajuuden ja valaistumisen näkökulmaan toisen näkökulman, josta tietoa Brahma_Yoga_F-Meaning englanninkielisessä tekstissäni, jonka sitten vain yhdistää yleiseen todistavan meditaation ja vipassanan alueeseen ja ollaan mm. Gautama Buddhan alueella. T&T taas on eri asia kuin todistajuus vain meditaationa tai vipassanana, tai ainakaan en ole kuullut, että niillä olisi vakiinnutettu todistajuuden tila).

MEDITATION. Luvusta 15, The Ascent -kirjasta - Sahaja Yoga -kirja, löytyy yksi Shri Matajin kuvaus meditaatiosta. Sama teksti (sisällöltään) löytyy myös esim. Shree Rajneesh:n kirjasta "The Psychology of the Esoteric". Tämä Meditaatio on koko itämaisen henkisyyden ydin. Keskeinen, koska yhdistää meditaation, mielen ja todistajuuden - yhteisnimi on mindfulness; witnessing; vipassana; Meditaatio, josta kehittyi Todistava & Tietoisuus.

Kuvaus kulkee seuraavasti. "Kuinka Meditoida? [Tällaisesta kysymyksestä alkaa käytännöllisen itämaisen etsinnän tie, Meditaatiota kun tarjotaan tieksi Kirkastumiseen; todellisuudessa Meditaatio tarjoaa vain Dhyana-heräämisen, joka tässä aiheessa kuvataan, sen ollessa itsessään koko saavutus. Lisäksi on tiettyjä mahdollisuuksia mielen toiminnasta 'luopumisesta' ehkä yhdistettynä todistavaan tajuntaan/meditaatioon, vipassanaan, ehkä vain apuna, ja sen 'valaistumisen' suhteen on tutustuttava Brahma_Yoga_F-Meaning englanninkieliseen tekstiini]. Shri Mataji kuvaa asian, että opitaan tuunaantumaan oman Hengen aaltopituudelle [t&T:n Tietoisuus Joogassa; tässä tarjotaan perinteisesti keskeisintä Meditaatiota: Dhyana-Joogaa], joka tila hiljalleen vakaantuu jatkuvasta Meditaatiosta [Tietoisena olemisen seurauksena Tietoisuus Joogassa] ... meistä tulee H/henki [Vain Meditaation ajaksi; Dhyana-jooga:n tavoite saavutetaan vain Tietoisuus Jooga:lla, mitä Tietoisuuteen ja todistajuuteen tulee, ja Kirkastumisella mitä hengen tilan pysyvään vakiintumiseen tulee].

Kyseisten mindfulness jaksojen aikana [Sakshi:lla jatkuva] havaitaan erilaisia tunteita, tuntemuksia, ajatuksia [S/superego, joka me olemme Xmielenä]. Kyseiset asiat ovat superegosta, koska H/hengellä [T/todistaja; H/henki; ja toisaalta myös sielu, jos "moods"-sanalla viitataan vain superegon (= Xmieli) toimintaan] ei ole superegoa [Deiteillä on tuntemuksensa: ominaisuus, 'sydän', reaktiot. S/superegon tuotanto ja Deitien tuotanto ovat eri asia: ne erottaa toisistaan siitä, kumpi reagoi ensin; minä vai jokin muu Jumaluus (Deity) - ja sitten toinen reagoi heti seuraavaksi. Ja siitä tapahtuuko reaktio keskeisimmin sielussa vai S/superegossa].

Kun suljemme silmämme Meditoidaksemme (Mindfulness) huomaamme olevamme kyseisen superegon kanssa tekemisissä. Tässä otetaan todistajan näkökulma [tapahtuu itsestään], jolloin hengen tila hiljalleen [henki; hamsa = todistajuus, jonka mahdollistaa hengen/Tietoisuuden tilan aukeaminen, jota minä kutsun hamsa:ksi] ilmenee kahden ajatuksen välissä. Sitten kyseinen tila suurenee [Vakiintuu, tuunaantuu, hengen tilaan; tätä kutsutaan Dhyana-jooga:ksi]. Seuraava askel on pysyä kyseisessä tilassa, hengen tilassa, jota kutsutaan ["]ajatuksettomaksi["] tietoisuudeksi [tajunnaksi] [Henkisyyden ydin, "ajatuksettomuus" on termi, jolla viitataan, "tekstin taustaan". Ajatuksettomuudella ei itsessään ole keskeistä henkistä merkitystä]. Siis kun huomio siirtyy ajatuksista [Xmielen 'maya':n] niiden väliin, niin kyseinen tila alkaa vakiintumaan enemmässä määrin [Huomioomme], ja kyseisessä tilassa [Sivutuotteena, luonnollisena seurauksena] sitä alkaa todistamaan mielensä toimintaa.

Oma perimmäinen luonteemme, henkemme, on kyseinen kosminen voima, kun taas toinen luontomme [S/superego, Xmielemme; "toinen luonto" on tarkka termi - luonto, toinen] on kerätty (muisti).

Meditaatiossa [Mindfulness] ajatuksen sisältö ei ole keskeistä; huomio on keskeistä [niin Kundalini-meditaatiossa kuin Todistavassa Tietoisuudessa]. Tietoisuuden tilassa ollaan, kuten Krishnamurti asian ilmaisee: valikoimattomasti tietoinen. Sanon tarkemmin: Tietoinen.

Kattavin esitys metodologiasta on Sri Shiva:n Vijnanabhairava Tantra, joka on teoriassa versio originaali. (Käytännössä versio-originaalia ei ole kuin sanskritiksi, ja silloinkin vain teoriassa). Olen jo esittänyt riittävät - varmat. Vigyan(a) Bhairav(a) Tantra - The Book of Secrets, on 'Shree Rajneesh:n' (jostain peräisin) versio.

Shree Rajneesh:n Meditation: The Art of Ecstasy -kokoelmakirjan kohta, jossa hän selittää parilla sivulla mikä ero on tietoisuudella (C) ja tajunnalla (A), ja tietoisuudella ja todistajuudella, on keskeisintä mitä hänellä on (tosin kaipaa parantelua). Toisen, ja sen jatkona kolmannen, tärkeän ollessa Meditaation kuvaus, josta esimerkkinä tässä oleva englanninkielinen Shri Matajin kuvaus Meditaatiosta ja siihen liittyvästä mindfulness:sta, todistajuudesta, joka on Tietoisuuden ja Meditaation yhteistä aluetta. Yhteisen alueen kuvauksesta keskeisin on Gautama Buddhan Satipatthana Sutta, joka kuvaa mindfulness:ia eri alueilla. Neljäs merkittävä alue on Sri Shivan 112 meditaatiomenetelmää, jotka ovat enimmäkseen eri Meditaation menetelmiä eri kuvakulmista, jotka liittyvät siis enimmäkseen tajuntaan (jonka ikoni on Sri Shiva). Viides keskeinen on Xmielen osuus - ja Dharma - josta voisi menneisyydestä nostaa Sri Krishna:n Bhagavan Gita:n esiin, ja Gautama Buddhan:kin, kunhan häntä tulkitaan oikeammin. Kuudes (tärkein) on Kundalini ja Deitit, ja Dharma. Seitsemäs on Brahma Jooga. Muiden asioiden ollessa edellä mainittujen automaattisia jälkituotantoja.

Perinteisesti Sakshi on sielu ihmisten maailmassa. Kirkastunut on ihminen henkien maailmassa (Taivasten valtakunta). Kundalini-valaistunut on ihminen Kundalini-valaistuneiden maailmassa. (Lisäksi kuormitustilamme ja vasen-oikea puoleisuutemme määräävät missä maailmassa elämme). Ainoastaan Tietoinen ihminen on Sielu, koska hän on {ex-}psyykensä todistaja. Hän nykytietojen valossa syntyy 'ulkoisesti' ihmisten maailmaan, koska ei ole chakrallinen, mutta 'sisäulkoisesti', todellisuudessaan, hän elää ikuisesti sielujen maailmassa.

Todistava Tietoisuus -termin sijasta voi myös käyttää esim. nimitystä Tietoinen ihminen. Psyyken (sielu + mieli) täydellinen ja jatkuva todistajuus on Tietoisuuden tilan sivutuote. Moni on oletettavasti mennyt harhaan harjoittaessaan todistajuutta (mindfulness), joka on tarkkailijan harjoittamista, ilman tietoisuutta tietoisuudesta, ilman valoa. Todistava Tietoisuus voi olla korrektimpi, mutta harhaanjohtava. Juuri todistajuus, tosin, tekee Tietoisesta ihmisestä sielun. Tämä on valaistumisista mahdollisesti harvinaisin, koska harva tuntee Tietoisuuden tilan, joista harva tietää totuutta Tietoisuuden tilan vakiintumisesta, ja on valmis tarvittaessa pyhittämään sille vuoden verran. Tämä valaistuminen on tavallansa helpointa vakiinnuttaa viimeisenä. Kun on mahdollista, että sekä Kirkastuneen Brahmaaninen vuosi (että buddhalainen V/valaistuminen) tekisi hänestä automaattisesti jossain määrin Todistavan Tietoisuuden. Kirkastumisen hankkiminen on kuitenkin vain harvoille, jos tarvitsevat ja onnistuvat. Tasapainon mukana tai/ja Buddhan/Sensorin saavuttamalla saavuttaa ehkä jo riittävästi. Miten T&T:n kehittäminen sitten Buddhana/Sensorina onnistuu (tosin onnistuuko saavuttamaan Buddhan/Sensorin, on aikaa vievää, mahdollisesti vaikeaakin; jossain määrin hidasta sulamista Zen-tyyliin oleva elämäntie), on eri asia (ainakin Dhyanan voi hommata ennen, josta Zen:n tiellä on hyötyä), kun se ei välttämättä enää onnistu, jos Sensori / S/sensori ei sitä voi (niin) saavuttaa.

En tiedä missä määrin ja missä muotoa muut persoonaryhmät kuin NiTe ja TeNi (ja oletettavasti kaikki N:t, esim. ENFP Shri Mataji oli hyvin perillä asiasta - ja tuntee Kundalinin hyvin, ja loi Sahaja Joogan) saavuttavat ja ovat Dhyanassa ja T/todistajuudessa; ainakin joillain S(T):llä näyttää olleen vaikeuksia, vaikka mielen 'tyhjäys' onnistuu sielläkin ja siten teoriassa kun keskittyy siihen "taustaan" (henki, tajunta, tai S:nä sitä voi olla huomio kuin tyhjässä, tai vain S:ssä) on myös todistajana mielen liikkeille, ja vakiinnutettuna pysyväksi (tapa, aivot) on T&T. Ainakin S:lle on tarjolla eräänlainen zen-tie, sen ollen tasapainottamista (mentaalisista) aktiivienergioista (jalkojen kautta) ja pidemmällä aikavälillä kuormitusten alenemista, ja henkisenä kehityksenä ylläpidetään parempaa zen-mieltä. Henkilö joka jo omaa Dhyanan, T&T:n jos haluaa, ja mahdollisesti omaa Kundalinin ja on käyttänyt sitä tasapainottamiseen, ja ehkä on SN (buddha), hänelle on jäljellä pitkälle sama tie kuin Sensoreilla. NF/nf on sitten vielä yksi aspekti, joka saattaa vaatia lisähuomiota, ollen osa zen-mieltä, mutta omaten omansakin elämän. On merkittävästi eri kokemus omata S/SN kuin olla N, jossa N:n elämä on N:n sisällä, sen ollen oma maailmansa, ja suuri osa henkisistä jutuista on istutettu sinne, kun taas S/SN on paljolti ulkoisempaa/Sensorisempaa elämää, elämän tapahtuessa enemmän tässä ja nyt, ja siksi joku zen-tyylinen tie, joka on tässä ja nyt (kuten jossain määrin S:n elämä), tasapainottumisineen ja asenteineen, sopii hyvin sinne; N:lle senkin tien ollen enemmän tekemistä ja yrittämistä (usein paljolti luopumista kun taas sensorille se voi olla paljolti osa elämäänsä), kun se S:lle tulisi olla enemmänkin lepäämistä, tasapainottumista ja asennetta, tosin myös hallintaa.