1. Vijnanabhairava Tantra. Shree Rajneesh:n versio (197x - hän alkoi kommentoimaan kyseisiä metodeja joskus 1970-luvulla) on nimeltään: Vigyan(a) Bhairav(a) Tantra - The Book of Secrets. (Tarkoittaen Shree Rajneesh:n mukaan: Methods to go Beyond [tavallisen] Consciousness; Tantra tarkoittaa Shree Rajneeshn, Shri Matajin ja mahdollisesti hindin mukaan metodia). Vijnanabhairava Tantrasta yksi lyhytversio-käännös (1995) löytyy Hindu Tantrika Home Pagelta; se eroaa mm. Shree Rajneesh:n vastaavasta. Tällä hetkellä on vaikea sanoa tarkemmin mitä muutoksia Shree Rajneesh on tehnyt metodeihin, mutta demonista puolta löytyy erityisesti niiden tulkintaselostuksistaan; hän on korruptoinut niitä ja lisännyt omiakin metodejaan. (Metodit ovat myös enemmän tai vähemmän eri järjestyksessä eri versioissa, ja lisäksi metodit eroavat toisistaan käännöksissä ja tulkinnassa). Shree Rajneesh on perusteellisesti kommentoinut kaikkia 'Sri Shivan' metodeita. Osittain oikein, osittain väärin; osittain hyödyllisesti, osittain haitallisesti. Tietoisuuden ja tajunnan suhteen hän on lähinnä hyvä mestari, tosin niistäkin opettaa vain puolet. Metodit tulee tehdä lähemmäs kuten Sri Shiva ne opettaa: siinä on eroa siihen miten Shree Rajneesh sanoo, että ne tulisi tehdä. Shree Rajneesh ei kertonut oman versionsa alkuperää, ja ettei se ole sen oikea nimi, ja etteivät ne ole aivan samat metodit, varsinkaan kuten hän niitä kommentoi.
Eipä hän nähtävästi kertonut monia muitakaan keskeisiä tietolähteitään, esim. Satipatthana Suttaa, tai mitään mistä olisi voinut olla apua, kuten esim. Bhagavad Gita:sta, tosin ei ehkä vain osunut silmään tai ollut siihen aikaan Suomessa. Näin jälkikäteen huomaa, että hän oli demonisesti hyvin taitava, ja myös melkoinen papukaija (tyhjänpäiväisyyksien lisäksi), mitä tulee lukemiensa henkisten tietojen toistamiseen; mutta oli hänessä paljon originaaliakin, mitä todistajuuteen tulee, joka oli hänen uskontonsa ja originaali tuotantonsa, siltä osin kuin se oli originaalia (ei niinkään tiedollisesti, koska monia lähteitä voidaan esittää joihin hän oli perehtynyt); hän ymmärsi ja hallitsi Vipassanaa, Mindfulnessia, tietoisuutta, tajuntaa, huomiota, metodeja, sekä yksilöllistä että kollektiivista Xmieltä ja x-mieltä, eksistentiaalisessa valossa, vain Dharman eliminoiden. Hänessä oli paljon erilaisia ominaisuuksia, niin hyviä kuin pahoja; sen verran että häntä ei voi yksinkertaisesti luokitella, varsinkaan kun useimmilla ei ole käsitystä niin ristiriitaisen luonteen mahdollisuudesta.
Vijnana tarkoittaa "tietää varmasti" (jnana tarkoittaa esim. tietoa, myös Deity-viisautta, älyä, ymmärrystä) joka on mahdollista vain Viisaudella; ainoastaan Kirkastunut tietää varmasti. Bhairava tarkoittaa ("Hirvittävä":n lisäksi) Brahmaa, ja osuvasti ne onkin kirjoitettu yhteen (sanskritille tyypillisempää kuin englannille). Kirja (tai tantra, nähdäkseni kuten sutta, sutra, vastaava buddhalaisuudessa) sisältää Shiva:n 112 meditaatiomenetelmää.
Erään huhun mukaan yli 4000 vuoden takaa (joku "Sri Shivan" [joka määrittyy henkilöksi Meditaatiossa] kuva meditaatiossa n. 2300 eKr). Jaideva Singh kirjansa esipuheessa sanoo, että se ajoittuisi 700-800 A.D. (A.D tarkoittaa Herran vuotta, joka tarkoittaa 700-800 jKr.), joka voi olla mahdollista, tosin oletus, ei varmaa tietoa, ja Vijnanabhairavaa pidetään Tantran shaivagamojen (joka pitää Vijnanabhairavaa tärkeässä arvossa) mahdollisesti "ikivanhana". Tosin 700 A.D. koskee vain aikaa milloin vijnanabhairava kirjana on julkaistu - monet metodinsa tunnettiin jo ennen Gautama Buddhan aikaa. Hindu Tantrik lähtö-tiedot ovat Tantrik-aikaa ennen jo olleet olemassa; tantrik on nähtävästi hinduismin eräs haara, alkaen jostain ajasta - esim. vaikka 500 jKr, kuten Bodhidharma, ja tämä ajallinen näkökohta on huomioitava luettaessa hindu tantrik -tekstejä, mutta lisäksi on huomioitava, että se on tuottanut lisää aineistoa itsekin - niin hyvää kuin huonoa, mitä ilmeisimmin, luultavasti enemmän huonoa, kun on niin paljon guruiksi tekeytyviä huijareita, jotka tuottavat henkisiä tekstejä.
Vijnanabhairava Tantra, josta on Sanskritin kielinen originaali alkuteksti, ja englanninkielinen käännös: Jaideva Singh:iltä (kustantajana Motilal Banarsidas, 1979. Myöhemmin on muitakin kustantajia); kirjan nimi on "Vijnana Bhairava or Divine Consciousness" ["Divine Consciousness" on nähtävästi hänen käännöksensä Vijnana Bhairava:sta. Bhairava tarkoittaa T/tajuntaa, ja "vijnana" tarkoittaa nähtävästi "The".]; kirjasta on myös nimi "Yoga of Delight, Wonder and Astonishment", joka mahdollisesti pitää sisällään saman, kun se on käännös Vijnanabhairava Tantra:sta.
Joillain tulee tietoiseksi hengen-tilasta ("tekstin tausta"), tämän tietävät Meditoijat. Joillain voi kehittää Todistavan Tietoisuuden. Jotkut on tarkoitettu Viisaille (näyttää Brahma:n avulla Hengen-tilan, Tajunnan, ja myös Tietoisuuden-tilan). Ja muutama on mahdollisesti tarkoitettu Kundalini-valaistuneille. Jos sama henkilö on omannut nämä kaikki, niin ainakin Tajunnan hän saavutti siinä elämässään. Sri Shiva:nkaan tapauksessa ei ole varmaa oliko hän Sakshi vai ei, ja Kundalini-valaistumisestakaan ei ole varmuutta. Joku muu on voinut lisätä pari Kundalini-metodia Sri Shivan metodien joukkoon (tai siis ne 112 metodia jossain määrin vain kasattiin vijnanabhairavassa, vaikka on mahdollista, että niissä on omia originaalejakin menetelmiä ja munnelmia - keksinhän itsekin jokusen lisää tehtyäni niitä); sen lisäksi, että käännökset eroavat, jolloin metodikin on jossain määrin eri - jos tuntee tajunnan tilan, Meditaation (= Sri Shivan) niin osaa tehdä oikeampia käännöksiä. Aldous Huxley suosittaa Vijnanabhairava:n 112 metodia, kirjassaan The Human Situation. Kaikki meditaatiomenetelmät ovat paljolti lähtöisin "Vijnanabhairavasta".
Shri Mataji oletettavimmin löysi hereillä olevan Kundalininsa tämän kirjan avulla, joko Hindu Tantrik kautta tai Shree Rajneesh:n kautta, joka opetti kaikkia näitä metodeita siihen aikaan. Kundalini ei kuitenkaan herää hengen tilan saavuttamisen kautta, eikä T&T:n kautta, eikä kai Brahma Tajunnan kautta (mm. jota sanoisin, ettei Shri Matajilla ole, ellei sitten jossain edellisessä elämässä, mutta ei voi olettaa selibaatti-tilan aikaan saannin aiheuttavan kyseistä ilmiötä - toisaalla Brahma Tajunnalla saattaa saada T&T:n, mutta sille on syy. Ja 'seksuaali'-energialla ei ole mitään tekemistä Kundalinin kanssa, ellei sillä sitten osittain lisää Superegon pallon kuormitusta, toisaalta selibaatti-tila Kundalini-ilmiön aikaan saajana ei ole mahdoton idea, ei kuitenkaan löydy syytä, muuta kuin ehkä siitä, että sitä on silloin paremmin yhteydessä Brahma Tajuntaan, mutta niin ovat muutkin kuin selibaatti-tilassa olevat), ja kuormitusten vähyyden kauttakaan ei ilmeisesti, että mitään keinoa aikaan saada kyseistä ilmiötä ei ole tiedossani, ja vastaavia muutoksia sieluun/kehoon jollain muulla keinoin en varsinaisesti tunne, mutta voi olla, että siihen on olemassa jokin menetelmä (mahdollisesti molempien tai toisen aivopuoliskon kuormituspaineen lisääntyminen äärimmäisen suureksi - koko ilmiön ollessa looginen vastatoimi kyseiselle). Kyseinen kirja kuitenkin kertoo tai ainakin näyttää kertovan, miten Kundalini nostetaan.
2. Bhagavad Gita. Krishna:n sanskritiksi kirjoittama kirja, n. 500 BC (joidenkin mukaan n. 1350 BC etc). Hindulaisuuden arvostetuin kirja. Penguin klassikoista löytyy Juan Mascaro:n sanskritin kielestä kääntämä englannin kielinen versio (Penguin Classics, 1979), olin siihen käännökseen jossain määrin tyytyväinen, tosin heikko muutamissa tärkeissä kohdissa. Eniten apua etsijälle voi olla on suomen kielisestä Gitasta se on saksan kielestä (18xx; joka ehkä hindistä) 19xx suomennettu versio, josta on otettu kai vain yksi uusintapainos; siinä Totuuden saavuttamisen keino on mainittu - se on alunperin mahdollisesti jonkun Viisaan tekemä versio. Sri Krishna on mahdollisesti Kuninkaallinen Viisas - tosin voi olla vain Kirkastunut entinen Dhyana-meditoija. Sri Krishna ei kuulu samaan kategoriaan todistajuutta ylikorostavien kanssa, joita ovat (Shree Rajneesh:n lisäksi) ainakin Ashtavakra Gita, Avadhat Gita (klassikoita), ja mahdollisesti useimmat Upanishadit (jotka Gopi Krishnan mukaan sisältävät [mm.] Dhyana-yogien tuotantoa, Kirkastuneiden sijasta). Sri Krishna on monipuolinen; hän ottaa huomioon myös Xmielen näkökulman.
3. Joku chakroja ja Kundalinia (ehkä mantrojakin) käsittelevä kirja/teksti (tekijä ehkä Kundalini-valaistunut? Luultavasti ei). Shri Mataji:n mukaan hän kirjoitti kaiken Kundalinista ja chakroista {kuten Shiva meditaatiosta}, ja Mantroistakin. Hindu Tantrik, Upanishads, Sivanandan Kundalini Yoga -kirja (Hindu Tantrik, Upanishads), Siddha Yoga en tiedä, mitä tulee kyseisiin tietoihin, joista hän sitten ehkä on ottanut/tuottanut sanskritin matransa, kun taas vahvistuksensa saavat sisältönsä kyseisen/kyseisten lähteen lisäksi akupunktuurin meridiaaneista. Kundalinia koskeva tietonsa on sitten tullut keskeisimmin kyseisestä lähteestä, kuten chakrojakin koskeva tietonsa, jotka tosin ovat saaneet pääsisältönsä akupunktuurin meridiaaneista. On myös selvittämättä miten Shri Matajin Kundalini heräsi, jos ei usko sen olleen hereillä syntyjään, sen perusteella, että hän tiesi niin paljon siitä erosta joka vallitsee Kundalini-valaistuneen ja ei-Kundalini-valaistuneen välillä, että on oletettavampaa, että hän ei syntynyt Kundalini-valaistuneena. Kaikenlaisia spontaaniasioita kun tapahtuu kun on tekemisissä henkisten asioiden kanssa. Shri Mataji itse kertoo Sahasraransa "aukeamis"tarinan vuodelta 1970 (se tarina ei ole totta, jonka jokainen pelkästään Kundalini-valaistunut:kin osaisi kertoa, puhumattakaan sen lisäksi Kirkastuneista, jotka tietävät mistä "Sahasraran" aukeamisessa, kosmisessa Tajunnassa, on kysymys), joka siten tarkoittaa, että hänen Kundalininsa heräsi silloin, kun sen lasketaan olevan Hereillä vasta kun se nousee Sahasraraan. Hän nähtävästi oppi tuntemaan Kundalinin vasta kyseisestä hetkestä lähtien.
Ja mitä kyseiseen ajanjaksoon tulee, niin hän oli silloin tiettävästi tekemisissä ainakin Shree Rajneesh:n & mielen todistajuuden (Vipassana, Mindfulness, Meditaatio) kanssa. Shree Rajneesh, jos hänellä oli Kundalini hereillä, ei ainakaan ilmeisimmin tiennyt siitä mitään; ja jos henkilö on Kirkastunut ja T&T, ja hänellä on Shri Matajin tiedot, niin luulisi olevan epätodennäköistä, etteikö hän tietäisi Sahaja-sormista, Kundalinista; ja jos hän sai Kundalini-valaistumisen, niin ei hän kuitenkaan näytä mitään tienneen, ymmärtäneen, ja sekin valaistuminen olisi todennäköisimmin tapahtunut vasta Shri Matajin jälkeen. Jostain random-henkilöstä ei voi olettaa, että hän olisi Kundalini-valaistunut. Shri Mataji on tosin tainnut heittää, että Shree Rajneesh olisi syntynyt Kundalini-valaistuneena, mutta hän on väärässä - Shri Mataji sekoittaa aina Brahma-asiat Kundalini-asioihin, kun hän ei ole Kirkastunut. Olisihan siinä tietysti syy, miksi hän salaa Kundalini-valaistumisensa lähteen (jos hän nyt sitä tietää itsekään), mutta se on enemmän kuin epätodennäköistä, analyysini kun on mitä se on; huolimatta, että oli 1970 tekemisissä mm. Shree Rajneesh:n kanssa; eikä Shree Rajneesh:n leiristä muita Kundalini-valaistuneita ole tullut, eikä hän sitä itsekään ollut. Tosin voidaan sanoa samaa T&T:stä, mutta tietoisuus ja todistajuus oli ainoa asia jota hän opetti - hänen vähäiset opetuksensa Kundalini-asioista ja chakroista on kaikki väärää (demonista, perverssiä), selibaattia (Gopi Krishna), Brahmaa.
Vuonna 2002 olin toista tuntia hakenut tietoa akupunktion hermojärjestelmästä ja törmännyt akupunktion meridiaaneihin (joista löysin alkajaisiksi enimmäkseen buubuu-tekstiä ja ei-paljastavia meridiaanikuvia), joiden yhteydessä sitten sattumalta törmäsin tietoon, joka paljasti, että yksi mitä keskeisin tietolähde Shri Matajille oli akupunktuurin meridiaanit, joista johtuu kaikki keskeisin tai ainakin suurin osa niistä Sahaja-sormissa olevista ominaisuuksista, etiäisistä, niihin liittyvistä kehon osista, ja jossain määrin muutakin kiinalaisesta lääketieteestä peräisin olevaa; kuten kämmenien pitäminen kehon (chakra-)kohdissa, jolla on myös intialaista perää käsiasentoineen, ja sitten on kiinalaisen lääketieteen positiivisia ja negatiivisia ominaisuuksia, väreineenkin ja muine sellaisineen. Ensi alkuun näytti, että originaaleimmat on täytynyt tulla Hindu Tantrik suunnasta, mutta ne tiedot jotka kahlasin läpi Hindu Tantrik:sta eivät täytä tiedoista kuin raamit, ja edes Sahaja Joogan sanskrit mantrat eivät eivät originoituneet kuin puolittain siltä suunnalta; ainakaan niiden todennäköisesti enemmän tai vähemmän suora kopiointipaikkansa ei tullut vastaan. Siihen jäi tiedollista tyhjyyttä, kun ei näyttänyt olevan lähteitä; kunnes sitten luin enemmän Siddha Yoga:sta, josta löysin ihan valottavaa tietoa, joka teki itselleni selväksi sen läheisyyden Sahaja Joogaan (jo aikaisemmin tiesin sen läheisyydestä, mm. shaktipatin osin), ja kävipä mielessä mahdollisuus, että Shri Mataji sai Kundalininsa hereille sitä kautta, mutta kuitenkin hylkäsin sen mahdollisuuden, kun sitä ei ole muille siellä tapahtunut (tosin Sahaja Joogakaan ei useimmiten puhu Kundalinista niin selvin sanoin kuin sellainen joka sen tuntee; useimmat siellä eivät näytä sitä tuntevan, kun puhuvat lähinnä SY:n tuomista positiivisista muutoksista elämäänsä, joka on sinänsä aivan sivuasia tieteellisesti, ja toisaalta lisää sen kulttimaisia uskonnollisia piirteitä).
On ennen Sahaja Joogaa muutakin Kundalini-tietoutta ollut liikenteessä kuin Sivanandan teksti (joka ei paljon Hindu Tantrikia tyydyttävämmin määrin paljastanut Sahaja Jooga originaaleja, jotka juontavat alkunsa, juurensa Upanishadeista). Erityisesti Kashmirin Shaivismi ja siihen liittyvä Siddha Yoga sen originaalin perustajan ajoilta ja eteenpäin; ylipäätään Siddha Yogan tiedot muistuttavat Sahaja Joogan Kundalini-osuudet tietoja enemmän kuin muut Kundalini-lähteet. The Serpent Power, julkaistu ensimmäisen kerran 1919, on kuitenkin selvästi edeltänyt, jonka tiedot oli Sanskritiksi Intiassa jo viitisen sataa vuotta aikaisemmin. Siddha Yogan kohdalla kerron, että: "Bhagawan Nityananda, kuoli 1961, jolloin hänellä jo oli iso seuraajajoukko. Viimeisien elinvuosiensa aikana Swami Muktananda (1908-1982) oli jo arvostettu, oli #1 Nityanandan jälkeen." Shri Mataji aloitti Sahaja Joogansa vasta 1970-72, jota ennen oli tiettävästi kiinnostunut parantaja-asioista, joka nähtävimmin tarkoittaa, että perehtyi (mm.) kiinalaiseen lääketieteeseen (hän oli tiettävästi opiskellut jotain lääketieteellisiä opintoja), ja jotain Hindu Tantrik:kin tietoja hänellä oli, ehkä Kashmirin Shaivismista, liittyen Siddha Yogaan(kin). Hän oppi Vipassana meditaation Shree Rajneesh:lta, kuten paljon juttujakin, jotka ovat samoja kuin Shree Rajneesh:lla. Shri Mataji itse ei ole ollut halukas antamaan todellista henkistä kehityshistoriaansa tietolähteineen; hän vain mainitsee jotain vähäistä siellä täällä, sen sijaan, että olisi esittänyt koko historian kaiken kattavasti. Shri Mataji mainitsee kyllä esim. Shri Gnyaneshwara:n (lived in the 12th century in India), jonka hän sanoo olevan ensimmäinen joka "kysyi mestariltaan, että saisi opettaa tietonsa avoimesti" (sille ei ole koskaan ollut mitään estettä), mutta joka tapauksessa siltäkin suunnalta on syytä etsiä vastausta Kundalini-originaaleista; tosin jos suorittaa haun, koskien kyseistä nimimuotoa/Kundalinia, niin ei löydä muuta kuin Sahaja Joogaa.
He [Gnyaneshwara] describes the manifestation of Kundalini awakening very clearly: "The Life-wind emerges out of the Kundalini and creates a cooling sensation in the body internally as also externally." Kyseinen asia, joka luultavasti on mainittu myös muualla, koskee myös Tajuntaa Kirkastuneiden maailmassa. Kaikki Sahaja Joogan "Kundalini"-historiatiedot ovat pääsääntöisesti Brahma-originaaleja, eikä niillä ole tekemistä Kundalinin kanssa, kuten ei niin Kundalini Joogallakaan, jossa vallitsee sama mikstuura.
The Serpent Power: 2 Works on Laya-Yoga. The Secrets of tantric and shaktic yoga. Pidetään kaikkein tärkeimpänä (päälähteenä länsimaalaisille). Kundalini ja chakra tekstejä (jotain mantroistakin) by Sir John Woodroffe (alias Arthur Avalon), The Serpent Power, julkaistu ensimmäisen kerran 1919 (siis ilmeisimmin länsimaisen Kundalini Jooga -tietouden ensimmäinen lähde, ja kirjallisella puolella hyvinkin myös Intian, kun kyseiset tiedot, siis nämä keskeiseksi näkemänsä tekstit, olivat tiettävästi julkiselta salaiset siihen asti). Sisältää sekä kirjoittajan omia tekstejä, että (ehkä ainoana keskeisenä) käännökset kahdestä tärkeästä intialaisesti tekstistä ja niiden kommenteista; Sat-Cakra-Nirupana, kirjoitettu 1577 (sanskritiksi), ja Padaka-Pancaka (kymmenenneltä vuosisadalta, siis väliltä 900-1000 jKr), jotka sisältävät kuvailua keskuksista ja niihin liittyvistä harjoitteista, ja Gorakshashatakam (samaten kymmenenneltä vuosisadalta), jotka antavat ohjeita chakrojen meditoimiseen. Amazon.com sisältää kyseisen kirjan; siitä saa näkyviin näytesivuja. Varsinaiset tekstit löytää normaaliin tapaan jossain määrin myös internetistä. Upanishadit on jotain mainintaa mm. sielumme psyykkisistä keskuksista kuitenkin edelsi myös näitä tietoja.
Asia on kulkenut siten, että ensin oli aikaisimmat Upanishadit (700-800 eKr, tai jotain, alkaen), joissa esiintyy idea Nadeista (kanavista). Myöhemmissä Upanishadeissa (noin 200 eKr 200+ jKr aikaan) ideaa edelleen kehiteltiin (ehkä mm. Yoga-shikka Upanishad kuuluu tähän kategoriaan, sen sisältäessä tietoa chakroista), josta se sitten edelleen otettiin Hindu-Tantraan, jossa sitä ideaa edelleen 'kehiteltiin'. S[h]at-C[h]akra-Nirupana on näistä Hindu-Tantra teksteistä näiltä osin keskeisin/mpiä. Kshurika-Upanishad mainitsee 72000 nadia, ja erityisesti Ida, Pingala ja Sushumna kanavat. Kyseisiä kolmea kanavaa ideoineen myöhemmin kehiteltiin varsinkin Hindu-Tantralaisuudessa, ja vasen kanava assosioidaan kuuhun ja valkeaan, ja pranaan ja/tai nousevaan vitaaliseen henkeen/hengitykseen, ja Shaktiin (feminiininen), kun taas oikea kanava aurinkoon ja punaiseen, ja Shivaan (maskuliininen). Joskus erehdyksessä Shiva ja Shakti mainitaan toisinpäin. Keskikanava assosioidaan tuleen ja noiden kahden unioniin. Nämä tiedot on suoraan Hindu-Tantralaisuudesta, ja ne siten sisältää kaiken Sahaja Joogan keskeisen tiedon kanavista näiltä osin (lisäksi Sahaja Joogalla on meridiaanien tarjoamat lisät), ja chakroista joiltain osin. Samaten Deityt ja Äiti-jumalan palvonta assosioidaan keskeisimmin Hindu-tantralaisuuteen, kuten nähtävästi Sahaja Joogan mantrat ja varmaan muutakin, esim. käsiasennot, varsinkin kehon eri paikoissa, kun taas yleiset asennot näkyvät jo Hindulaisuuden pääjumalien kuvissa. Kiinalaisesta lääketieteestä tulee meridiaanien lisäksi myös käsiasentoja kehossa ym. materiaa ideoineen.
--
Kundalini Yoga -kirjallisuus-listasta:
- Kularnava Tantra: Verse 39 of Chapter 40 deals with shaktipat.
--
Devat, Deityt, Äiti-jumala ovat olleet jo ennen Gautaman aikaa, kun Gautama itsekin niistä tiesi, että eivät ne ole Hindu Tantrik:n keksintöä, kuten ei varsinaisesti mikään muukaan, vaan niillä on juurensa menneisyydessä. Sahaja Jooga on kokoonpano suurimmalti osin Kundalini Joogasta ja akupunktuurin meridiaaneista. Ja mitä tähän Kundalini Joogaan tulee, niin se yhdistetään (Upanishadien Hatha Yoga lisäksi) enimmäkseen Hindu Tantrikiin, Kashmirin Shaivismiin - joka on siitä mielenkiintoinen henkinen markkinapaikka, että Hindu Tantrikaan liittyvät Äiti-jumalan palvonnat ja Shiva sekä Siddha Yoga kaikki kuuluvat siihen lähteeseen, joka siten on originaalien suhteen yksi kuumimmista pisteistä, joka tosin pitää allaan koko Hindu Tantrikin ja jonka alla on vielä uusimmat Upanishadit, ja niiden alla vanhimmat Upanishadit.
SATTUMA. Koko Kundalini, chakrat, kanavat, valokuva, muuta, näyttää olevan sattuma. Valokuvia käytetään Intiassa ja monissa muissa maissa (ikonien lisäksi), monenlaisissa tilanteissa. Kundalini on B/brahma-juttu ja toisaalta energia-juttu (prana), chakrat ja kanavat näyttävät saaneen alkunsa lähinnä väärinkäsityksestä. Koko homma sitten sattuu olemaan niin Sahaja Joogassa. Siihen päälle sitten ei tiedetä mistä Kundalini-valaistuminen ja siihen kuuluva hermojärjestelmän (keskushermoston) valaistuminen ja keskikanava tulevat (sympaattinen ja parasympaattinen jne. tarinoista voisi mahdollisesti löytää mm. 'keskikanavan'). Se vain ilmestyi tyhjästä vuonna 1970, samalla sopien vallitseviin puolimielikuvitusrakennelmiin.
MUUTA, ORIGINAALIT TEKSTIT. Gautaman Suttat ja Hindu-Tantrik tekstit (joiden lähde viimeisimpien tietojeni mukaan on siihen astisissa tiedoissa, ja siitä sitten on syntynyt lisää hindulaisia koulukuntia, tässä hindu-tantrik-suuntauksia; tantralaisuuskin jakaantuu kolmeen pääkoulukuntaan). Tosin Shiva (ainakin perusteiltaan) on luultavasti ennen Krishnan aikoja (esim. Gautamallekin opetettiin Dhyana yogaa); Hindu-Tantrik -tekstit ajoitetaan alkavaksi noin 600 jKr., mutta ne olivat juurtuneet vallitseviin tietoihin, joista vain kasvoi jossain määrin uusia hindulaisia suuntauksia. Patanjali ja Gautama. Mm. Sivanandan Kundalini Yoga -kirja sisältää paljon Shri Matajin Sahaja Jooga 'tiedoista'; Sivanandan kyseiset tiedot ovat Hindu Tantrik -peräiset; itsensä mukaan Kundalinin, chakrojen etc. yksityiskohdat hän otti Tantrik-teksteistä.
Mitä tulee Upanishadien Kundaliniin, niin voi olla, että se oli vain Brahma Jooga -juttu, ja muiden tulkinnassa kaikenlainen prana-energia juttu (tietämättömät liittävät prana-asian loogisesti parhaimmin, tosin virheellisesti mitä sen ilmeiseen T/tajunta alkuperäiseen tarkoitukseen tulee). Upanishadien Kundalini on Sivanandalta saamani tiedon mukaan - ainakin joiltain osin - Hatha Joogaa.