index Kundalini Brahma Tietoisuus

SKY1 SKY2 SKY3 SKY4 SKY5 SKY6 SKY7

  • Ihmisen psykologia
  • Ihon tummuus (SKY2A)
  • Ilmestys, pikku
  • Inkarnaatio
  • Inkarnaatio, valaistunut
  • Jumalainen kaipaus
  • K5
  • Kanavat, hermosto
  • Kauneus
  • Kehon parantuminen

  • Ihmisen psykologia. Sahaja Jooga on niin suurissa määrin kartoittanut koko ihmisen (eläinten) psykologian, että sanoisin sen ensimmäisenä kartoittaneen koko ihmisen psykologian. Se tyydyttää useimpien käytännön tarpeen ensimmäistä kertaa riittävissä määrin. Paljon ansiota on annettava kiinalaiselle lääketieteelle, erityisesti akupunktuurin meridiaaneille (vaikka tietoa hermostosta löytyy nykyään paremmin jo esim. Biologiasta), jotka yhdistävät kehon ja mielen lääketieteellisellä tavalla; sen oikeellisuuden määrä on nähtävissä erityisesti Sahaja Joogan kautta. Kundalini Jooga antaa siihen sielun; chakrat, Deityt, kanavat, Kundalinin. Kaikki kuitenkin oli pitkälle epätodellista, varmennetun kattavan läpimurron puuttuessa elävällä tasolla, oikean tiedon tasolla. Huolimatta siitä, että meillä oli paljon muutakin; aivotutkimuksesta T&T:hen.

    Ilmestys, pikku. Pyytää olemustansa näyttämään jokin jumaluuden ominaisuus. Tai muulla tavoin stimuloida.

    Inkarnaatio. Ruumiillistuma, henkilöitymä, ilmentymä, roolimalli, edustaja, Xmielemme sisältö. Inkarnaationa edustamme erilaisia asioita. Inkarnaatio ei ole henkilö, vaan henkilöitymä, tyyppi - tämä on mitä inkarnaatio-termillä tarkoitetaan. Pelkästään esim. jonkun Deity-inkarnaation edustajia ei ole: emme ole niin vähämuotoisia. Me synnymme tietynlaisina tyyppeinä, inkarnaatioina. Samaten henkilö voi muuttua elämänsä kuluessa joksikin toiseksi inkarnaatioiksi/inkarnaatioiksi, jossain määrin; sellainen edustaa aina jotain tiettyä. Xmielellisen Inkarnaation lisäksi on x-mielellinen inkarnaatio/tyyppi, joka vaihtelee tehtävästä toiseen. Eri tilanteissa eri Dharmat pakottavat eksistentiaalisesti meidät tiettyihin tilanteen vaatimiin asenteisiin, koska me olemme tietyssä situaatiossa Dharmisesti velvollisia vetämään jotain inkarnaatio-tyyppi-roolia. Eksistentiaalinen rooli tapahtuu, sitä ei valita itse. Kussakin situaatiossa Jumaluudet haluavat meidän toimivan Dharmisen paikkamme mukaisesti, täyttävän tehtävämme siinä. Tämä vaade esiintyy kaikessa toiminnassa. Toimintamme puhtaimmillaan tulee ainoastaan Jumaluuksien vaateista ilman, että siihen liittyy omia motiivejamme. Onko Xmielessämme, Deity-X:ssä jokin sormenjälkiä vastaava Deity-persoona? Tiettyjen ominaisuuksiemme puolesta eroamme toisistamme sen verran, että olen ajatellut myös mahdollisuutta, että meillä kullakin on jossain määrin oma jumalainen muuttumaton yksilöllisyytemme. Itse uskon vain Xmieleen, koska ihmiset ja eläimet nähdäkseni ovat kaikki jumalaisesti lähinnä samanlaisia, joissa vain Xmieli ja jokunen jumalainen lisäominaisuus eroaa. [ Yhden niistä nähtävästi ollessa selkää (tässä alaselkää, kun taas Kundalini-valaistumisessa se koskee vain hieman yleistä suoristumista, ehkä myös jotenkin leveydellisesti, koska samalla tuntee selästä tulleensa tukevammaksi, vankemmaksi, suuremmaksi, isommaksi - Kirkastumisen kehoa pienentävä vaikutus taas on tilallissuhteellinen ja ehkä jossain määrin viattomuudellinen, ja/tai egollinen, kun keskikanavan aikaansaama on reaalinen sielulliskehollinen) suoristava sielullinen voima, joka arvatenkin loi pystyselkäisen ihmisen. ]

    Inkarnaatio, valaistunut. Synnynnäiset inkarnaatiot eivät tunne teitä, joten he eivät näe vallitsevaa tilannetta. He eivät tee mitään, kun eivät useimmiten tiedä mitään. He eivät edes tiedä keitä ovat. Heistä ei pääsääntöisesti ole kenellekään mitään apua; todennäköisimmin vain haittaa, koska meidän maailmamme toimintatapa, ja asenne, ei ehkäpä ole oikein teidän maailmassanne, eri maailma. Esim. spontaanisuus on järjellistä vain Jooga:ssa ja Dharmassa. Jonkun valaistumisen saavutettuaan henkilö useimmiten, tai aina, edustaa keskeisimmin samaa inkarnaatio-tyyppiä jona hän useimmiten jo syntyi, tosin karmansa (Dharmansa sijasta) myös vaikuttaa tyyppiinsä, ja saavuttaneella ei ole enää kyseistä karmaa, hänen tyyppinsä muuttuen niiltä osin; valaistumiset antavat inkarnaatiolle lisää kyvykkyyttä, selkeyttä, voimaa, yms; tekevät hänestä Maha-inkarnaation.

    Valaistuneet gurut ovat saavuttaneet Valaistumisensa siinä elämässään. Joka johtuu siitä, ettei Kirkastunut, T&T, Dharma-valaistunut tai Dhyana-valaistunut hevillä tiedä olevansa sitä, jos hän on sellaisena syntynyt. Kundalini-valaistuminen on jossain määrin eri asia, viitaten sen olevan uusi ilmiö? Siitä on kuitenkin ehkä joitain jälkiä chakra-puolella, ja mahdollisesti kiinalaisessa lääketieteessä. Mutta koska selvät tiedot paljolti puuttuvat, jotka ainakin sormien ja Kundalinin osin pitäisi olla ollut jo selvästi mapitettu, niin sen on täytynyt olla harvinainen ilmiö ennen Sahaja Joogaa, ja vielä harvinaisempi pari tuhatta vuotta sitten, koska se olisi siitä levinnyt tähän päivään mennessä? Kuitenkin, kun tietää ihmisiä jotka ovat Kundalini-valaistuneita ja tuntevat Sahaja-sormetkin; tosin eivät Kundalinia, kun eivät Kundalini-meditoi. Eivätkä noteeraa sitä sen enempää, vain elävät elämänsä normaaliin tapaan, kuolevat, syntyvät uudelleen ja taas elävät elämänsä normaaliin tapaan (kuten suurimmalti osin minäkin). Sillä tavalla se on ilmeisimmin ollut täällä jo tuhansia vuosia, joillain onnekkailla; joita ei varmaankaan voi olla aivan hirvittäviä määriä, koska mapitettu tieto vallitsisi sitä suuremmalla todennäköisyydellä.

    Jumalainen kaipaus. Se tietää mitä meidän tulisi sillä hetkellä ja siinä tilanteessa saavutella, mistä meillä on puutetta. Liityy Dharmaan ja tasapainoon. Pidempiaikaiset ja lyhyempiaikaiset kaipaukset pitää erottaa toisistaan. Ihmiset eroavat näiltä osin motiiveissaan ja prioriteeteiltaan toisistaan. Ne myös jossain määrin muuttuvat.

    K5. Vallitsee parempi 'todistajuus' (kollektiivi-viattomuus) kun henkilön 'Kurkku-chakraan' (tai ehkä V6:een ennemminkin) ei hyökätä. Tämä on yksi syy miksi Shri Mataji sijoittaa 'todistajuuden' vakauden ja kollektiivisuuden K5:een, koska kun häneen tulee hyökkäys, hänen kollektiivisesta huonommuudestaan johtuen, superegostansa (hänhän on kollektiivisissa tilaisuuksissa enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa, V6:n tai V5:n mielipiteen mukaan), ja se kutittaa hänen kurkkuansa etc., tunnen ilmiön - tällöin 'todistajuuden' vakaus, tyyneys kollektiivissa häiriintyy; ei voi olla vain häiriötön sivustakatsoja, "todistaja" siinä mielessä. Se liittyy aina kollekiiviseen tilanteeseen; yksityisyydessä se vaivaa harvemmin jos koskaan. Tosin sama koskee jossain määrin kaikkia muitakin chakroja, ja kollektiivisuus-suhde häiriintyy. Se on Taka-Agnya häiriö joka esim. kutittelee kurkkua tai nielua, tai esim. häiritsee tavalla jos toisella silmiä. Ehdollistumat, faktat; sen itsesäälin yms. huonommuuden ilmentämä ominaisuus, niin lähellä V5-kategoriaa, mutta kuitenkin eri.

    Todellinen Todistava Tietoisuus pitää sisällään vain näkemisen siitä mitä sielussamme tapahtuu, ei häiriöttömyyttä; pelkkä faktan näkijä, todistaja, sen todistaja mitä tapahtuu. Hamsan tarina alkaa kulmakarvojen välistä josta (tai mistä vain) aukeaa "kolmas silmä" eli hengen tila, ja myös magneettisen vetovoimansa ansiosta eräässä toisessa "Sri Shivan" (vaarallisessa) metodissa jossa silmät kiinnittyvät ylöspäin hamsa-kohdassa olevaan magneettiseen kenttään, ja tällöin todistajuus vallitsee, kuten vallitsee jossain määrin kun huomio on kiinnittyneenä monissa muissakin kohteissa, hengityksessä, tajunnassa, tietoisuudessa. Todistajuuden ja kollektiivisuuden esoteerinen selitys on hamsa: todistajuus vallitsee hengen tilassa, joka on myös kollektiivinen Tajunta (usein kutsutaan kollektiiviseksi Tietoisuudeksi) Brahma-muodossaan.

    Kanavat, hermosto. Kun sikiö tulee vaiheeseen, jossa sen sydän alkaa sykkimään itsenäisesti, ruoansulatus itsenäisesti yms. on sielu saapunut sikiöön (n. 2 kuukauden ikäisenä). Se jakaantuu (Kundalini Joogan/) Sahaja Joogan mukaan neljään eri fyysiseen kanavaosioon, jotka vastaavat hermostomme neljää eri puolta.

    Nämä hermostomme eri osat ovat:

    Oikeanpuoleinen systeemi (oikea kätisillä) huolehtii (aktiivisen) tietoisuuden toiminnoista. Vasemmanpuoleinen systeemi psyyken toiminnan (ali)tajuisesta puolesta (lääketieteellisesti sanotaan tämän puolen pysyvän uinuvana). Tämä parasympaattinen hermosto ei tee Kundalini valaistumattomalla juuri mitään: tasapainoon palautuminen tapahtuu ilman keskikanavan palautus-/kontrollivoimaa. Sanakirjan mukaan parasympaattinen hermosto ohjaa elimistön toimintoja erityisesti silloin kun se on levossa, mikä viitannee vasempaan kanavaan.

    Yliaktiivisuus sympaattisessa hermostossa aiheuttaa jännitteitä, unettomuutta ja äärimmillään vaarallisia tauteja, kuten syöpää; liika-aktiivisuus - chakran tai muun ulkoisen aiheuttama - stimuloi solujen liikatuotannon (toisaalta niiden eliminoinnin vajaavaisuutta), synnyttäen kasvaimia. Kun saatamme itsemme tasapainoon, niin tilanne alkaa addiktion lakien mukaisesti palautumaan, ja kaikki sisäsyntyiset fyysiset, psyykkiset ja mentaaliset vaivat ja ongelmat paranevat. Lisäksi jo pelkkä tasapainotila on mukava tila; ja lisäksi keskikanava ylläpitää parempaa tilaa minkä chakra-tasomme karma-kuormitus sallisi.

    Kauneus. Eksistentiaalisesti kauneimmillaan on kun chakrat ovat hyvin tasapainossa, ja/tai vallitsee clear (aivot). Säihkyvyyttä voi saada jostain energiaryöpystä, siihen päälle, ja clearista. Kauneus vaihtelee chakratasapainon mukana esim. pitkin päivää. Pelkkä ruumiillinen kauneus liittyy mm. sopusuhtaisuuteen (tosin ei täysin määritä itseänsä). Se, että joku pitää jotain kauniina ja toinen ei, yms., liittyy omaan tyyppiimme sopivuuteen, ja myös samskaroihimme (muistitallenteisiimme; se, miten tunnemme näkemämme asiat, riippuu aikaisemmasta kokemuksestamme). Puhtaus on ominaisuus lähellä kauneutta, kuten moni muukin ominaisuus sivuaa tätä kauneus-kysymystä.

    Joku kauniina pidetty henkilö/asia näyttää jollekin likaiselta, tai jollekin hänellä/asialla etc. on liian vähän tai liian paljon jotain ominaisuutta - tämä liittyy esteettisyyteen, puhtaaseen tietoon, kauneuteen, jotka kuuluvat tunnollisesti V2:een ja muualle. Kauneus on ensisijaisesti Deity-aistiperäistä, toissijaisesti myöskin sidoksellinen Xmieleemme, sen kokemukseen, tyyppiin-mieltymyksiin, ymmärrykseen. Kun on itse jonain hetkenä tavalla tai toisella kauniimpi, tai muuta, tällä hetkellä, niin muut ovat tavalla tai toisella rumempia, tai muuta, tällä hetkellä. Kun on itse tavalla tai toisella rumempi, tai muuta, tällä hetkellä, niin muut ovat tavalla tai toisella kauniimpia, tai muuta, tällä hetkellä. Asiaan liittyy mm. tasapainotilat (ym. energia-tilat) suuressa määrin, ja näkemänsä myös maagisesti (reaalisemman lisäksi) vaihtelee oman (tai muiden, mutta se on vähemmän maagista) tilansa mukana.

    Kehon parantuminen. Vaikka chakrojen kuormitustilat alenevatkin niin keho ei välttämättä parane, jos se ei kykene siihen. Esim. Shree Rajneesh saavutti viimeisen valaistumisensa 21-vuotiaana ja kuoli 58-vuotiaana, 37 vuoden palautumisen jälkeen, astmalla, selkävaivalla, sokeritaudilla, ym. vaivoilla ja sairauksilla.

    Keskikanavan chakrat. Eivät varsinaisesti sisällä ominaisuuksia, Deitejä. Ainoa ominaisuutensa on ylläpito. Kooltaan, voimaltaan, ne ovat, oletettavasti, vasemmanpuoleisen chakransa vahvuisia. On mahdollista, ettei keskikanava koostu chakroista, vaan on ainoastaan tuki kanava.

    Keskikanavan ylläpito. Ylläpitää vastaavannumeroisia vasemman kanavan chakroja. Oikea ei tarvitse ylläpitoa: se on ensisijaisena orjana. KESKIKANAVAN OMINAISUUDET. Pääsääntöisesti ne ominaisuudet vallitsevat kun vastaavannumeroinen vasen chakra on tasapainossa.

    Keskikanavan kuormitus. Suojelevat varsinkin vastaavan numeroisia vasemmanpuoleisia chakroja kuormittumasta (ja näin tasapainokestävyytensä on keskikanavatonta parempi). Ei suoranaisesti tunnu missään sormessa, vaan tuntuvat keskikanavassa itsessään, esim. rauha, tyytyväisyys, hyvinvointi -häiriö tuntuu kätsinä, ehkä epämukavuutena, pahoinvointina, K3:n kohdalla, paineenakin, K3 ei päästä kyseistä häiriötä täysin V3:n kimppuun, se suojelee. Sen tyylinen vakaus, dharma kuuluu V3:een - kotirauha niin sanotusti; on huomattava ettei se muuta dharmaa ymmärrä, eikä sillä näin ollen ole kuin oma äänensä kokonaisuudessa, se on expertti ainoastaan näissä kotiasioissa. K4 suojelee mm. pelkoja vastaan, joka mm. voi tuntua kuumana kohtana kyseisessä kohdassa, kun se on työllistettynä - työllisyyttä aiheuttaa dharma-puolella kaikki 'pelottava' tyyppiset ilmiöt, V4 ymmärtää sen tyyppiset asiat, paremmin kuin kukaan toinen. K5 kuormitus; syyllisyystunteista ja vastaavista kärsivät tulevat huomaamaan miten (K5) tasapainottaa sitä ongelmaa, V5 on expertti tällä jumaluuden ymmärrysalueella.

    [ 'Hyökkäys' esim. V6:een voi tuntua kutinana kurkussa, joka voi yskittää, tuntua palana kurkussa, kyyneliäkin voi tulla silmiin, silmät voivat kuumentua tai kutista tai muuten vaivata (yleensä Sahaja Joogassa viitataan Void, eli itsemestaruuden ongelmaan mm. kyseisessä vaivassa - Void on mukana kaikissa kuormitusongelmissa jotka liittyvät erityisesti itsemestaruuteemme, se on kuitenkin lähinnä toissijainen, ei ongelmakeskus). Tämä on nähdäkseni superegoon, tai toisaalta yksilö-kollektiivisuuteen, kohdistuva 'hyökkäys', joka kohdistuu arvoomme, V5, sosiaaliseen kai yleisimmin, niinpä kollektiivisuus on K5:ssä ominaisuutena, se ylläpitää siis kollektiivisuutta, tästä ongelmasta katsottuna, tai kollektiivista syyttömyyttä siinä - V5:een sovitettuna. Paine, häiriö voi iskeä ylhäältä, eli siis superegosta alaspäin, mihin tahansa alempiin chakroihin, ja myös toisinpäin. ]

    Keskushermosto. Aivot ja selkäydin, lääketieteellisesti. Jokaisesta selkäytimen nikamanvälistä lähtee yksi hermopari. Ensimmäinen vauvassa kasvava on pää, sitten kasvaa selkäranka jne.

    Kielen puhtaus. Kielet värähtelevät sisällämme. Voimme tuntea itsestämme, ja toisestakin, sisällämme vallitsevat värähtelyt, ja voimme jopa antaa sille jonkinlaisen puhtausindeksin (osoitin, viite). Kriteeri on ymmärtääkseni se, miten hyvin äänteet, soinnut, synkronoivat puhtaan ja tasapainoisen Deity-eksistenssimme kanssa. Samaten voimme tarkkailla missä (päin kehoamme; missä ominaisuuksissa) ja miten eri kielet, eri musiikki, eri äänteet, etc. värähtelevät sisällämme; missä ja millä kaikilla tavoilla, mikä on vaikutus. Huomaamme myös, että eri kielet, eri musiikki, eri äänet, etc. toimivat, painottuvat M/mantroina, tietynlaisin vaikutuksin. Tämä myös määrittää "M/mantran", johon voi liittyä myös, tai olla liittymättä, Mantra/Mantroja. Mantra taas määrittyy samskarana. M/mantra-kategoria stimuloi suoraan Deitejä, ilman samskaraa. Italian kieli stimuloi enemmän elämää ja siinä on nähdäkseni viattomuudenkin ominaisuus (stimuloi sitä). Englannin englanti voi aiheuttaa minulle puistattavia värähtelyitä, mutta tämä lienee minun ongelmani (persoona vs. universaali). Italiassakin sitä on jossain määrin, jos sitä soittaa itselleni väärin, kuten englantia voi soittaa itselleni oikein. Jos on hiemankin soitellut eri mantroja, kaikenlaisia, niin huomaa miten jotkut aiheuttavat kipua, ovat huonoja fyysisille elimillemme, repivät, vääntävät, soivat haittaa aiheuttaen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos on huomannut niin sitten samaa näkemystä voi soveltaa kielien ääntämistutkimukseen. Positiiviset puolet on sitten toinen puoli asiaa. Onkin helppo profetoida että yhteiseksi kieleksi tullaan luomaan aikanaan kaikin puolin mahdollisimman täydellinen kieli/kieliä. Toistaiseksi on tyytyminen kansainväliseen englannin kieleen. Sen ääntämisen ja kirjoituksen erilaisuus tosin tiputtaa se aikanaan pois; asia jossain määrin korjaantuu lisäämällä vokaali useiden englannin sanojen loppuun, kuten italian kielessä on ja paljolti sen vuoksi sen voi lausua kuten se kirjoitetaan. Se näyttäisi olevan englannin kielen 'kehityksen' peruuttamista lähtöpisteeseensä, jossa jo vallitsee muita kieliä.

    KANSAINVÄLINEN KIELI. Euroopan kielistä italia ja englanti ovat mielestäni parhaasta päästä, ja suomi (kieli joka [pääsääntöisesti] lausutaan kuten kirjoitetaan - italia ei täysin - ja ei sukupuolia tms., vain päätteet, ja italia on elävämpää). Muuten italia on suosikkipäästäni. Englannin kieli on kokonaisuudessaan vaikeampi, koska ainakin ei-syntyperäiselle kirjoitus ja lausumismuodon liiallinen erilaisuus tekee englannin riittävän hyvän oppimisen vaikeammaksi. Englannin kieli on pelkistetympää kuin italian; siinä on otettu loppuvokaaleja ja sukupuolisuudet pois, sen hinnalla että kirjoitus ja lausumismuotonsa on eri, johon sitten nähtävästi vaikutettiin niin, että aakkosensakin lausuttiin osittain erilailla, ja sama kirjain/kirjainyhdistelmä saatetaan helposti lausua useammallakin eri tavalla. Italian kieli kuuluu soinnillisimpien kielien joukkoon. Italiaa on helppo lausua. Italian kielellä ei tee mitään kun englanti on kansainvälisenä kielenä. Englanti on huono valinta kansainväliseksi kieleksi, mutta hyvä näinkin, koska sen kielioppi ei ole niin monimutkainen, ja sanat ovat useimmiten perusmuodossaan. Esperanton luoja ymmärsi tarpeen kansainvälisestä kielestä, ja siitä minkälainen sen suurin piirtein pitäisi olla. Tulevaisuudessa nykyiset kansalliset kielet tulevat katoamaan, koska ei ole järkevää käyttää muuta kuin parasta mahdollista kieltä; joita saattaa olla useampia. Esperanto ei sitä kerran kuullessani kuulostanut/tuntunut niin hyvältä (kuin italia). Kokonaisuudessaan esperanto kuitenkin muuten näyttää täyttävän kokonaisuuden (Ido on parempi versio Esperantosta, muttei sekään ole riittävän hyvä. Idoa seurasi Interlingua, jota sitten vertaa Ido:oon).

    Vaihtoehtona esperanton mutatoiminen englannin kielestä, tekemällä siitä esperanton periaatteiden kaltaiseksi, on kyseenalainen, koska vaatisi kirjoitus ja lausumisasun yhtenäistämisen, joka ei ole kokonaisuudessaan mahdollista, koska enkkulaiset lausuvat aakkosensa erilailla. Mutta voidaan myös kysyä, että mitä eroa esperantolla sitten on, kun enkkulaiset lukevat aakkoset omalla tavallaan siinäkin? Kuitenkin, jos pistää syrjään englanninkielen sanojen usein irrationaalisen lausuntatavan (ilmeisesti myös enkkujen itsejensä mielestä), ja katsoo vain aakkoset, niin ei siellä ole kovin montaa kovin erilailla lausuttavaa aakkosta, ja niistä löytyy myös vaihtoehtoinen lausuntatapa joka on/hyvin lähellä "eurooppalaista" lausuntatapaa. Idea olisi, että sanasto pysyy mahdollisimman englantina, sen sijaan, että olisi sekasikiö eri kielistä (pääosin latinasta - sen sijaan, että olisi pääosin englannista - ulkoasun muistuttaessa italiaa ja espanjaa), joka on perusteltua vain jos jonkun toisen kielen sana on jostain syystä jossain parempi tai lähempänä parempaa kuin englannin kielen sana. Englanti on vaikeampi, koska sen sanat paljolti lausutaan erilailla kuin ne kirjoitetaan - lausuu niin kuin kirjoitetaan tai/ja kirjoittaa niin kuin lausutaan; van/one, ty/two, tri/tre, man, maus, blu, blak, vait, veit, ai, jy, hi, si, it, vi, jy, tei - luetaan pääsääntöisesti täsmälleen niin kuin kirjoitetaan, oli se sitten muodostettu kummin päin tahansa. Asiassa ei kuitenkaan ole täyttä järkeä enkkulaisten näkökulmasta, mutta se on oma "irrationaalisuutensa" (jotta sanat kuulostavat parhaalta) joka siihen on syypää. Heidän kanssaan täytyy vain päästä yhteisymmärrykseen, muuten ei esperantoista ole paljon hyötyä - vain jonkinlaisissa eurooppalaisissa kielissä, josta sitten olisi hyötyä vain heidän keskuudessaan, ja sitten meidän pitäisi lausua/kirjoittaa sanamme toisella tavalla aina ollessamme tekemisissä enkkulaisten kanssa, joka on yksi argumentti valita jokin muu kuin englannin esperanto. Englannin kielessä tosin lausutaan a, e, i myös kuten ne lausutaan 'euroopassa', että siitä vain englanti pois. Esperanto on kuulema helpompi oppia kuin mikään muu tunnettu kieli; se kun on tehty monin puolin mahdollisimman yksinkertaiseksi (parantamisen varaa tosin näyttää löytyvän, kun kaikkea tarpeetonta ei siinäkään ole karsittu pois); englannin esperanto (esperanti) on englannin osaajille sitäkin helpompi oppia - muille se on yhtä vaikea oppia kuin esperanto (joka myös on jo valmiiksi tehty).

    Kollektiivisuus, sosiaalisuudentunto. Termeistä en tiedä, mutta kun liittyvät ilmenemiseen sosiaalisena hyvinvointina, kun 'perheen' kanssa vallitsee häiriötön suhde. [ Usein ristiriidassa totuuden kanssa, jolloin joutuu tekemään tarvittavissa määrin kompromisseja suuntaan tai toiseen, tosin tyytyväisyyden kullekin Dharmalle voi saavuttaa sovittamalla paremmin, mutta siitäkään ei ole paljon apua silloin kun häiriö perustuu 'perheen' mayaan. ] Sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy myös kaikki muut chakrat (kukin tietysti tavanomaiseen tapaansa omalla tavallaan) kuin "perhe-chakra", jonka sijoitan yhtäällä V4:ään ja toisaalla V3:een koti-chakran osin. Nämä termit häiriönä kuuluvat keskeisesti myös V6:een, V5:een, kumpikin omalla häiriö-tavallaan.

    Kolme ja puoli. Kundalinin uskotaan olevan K1,5:ssä 3½ kierroksella. Kaikkien kolmen (pää)kanavan alaosan on ajateltu olevan 'solmussa' 1-chakran yläpuolella, kuten yläosa on ilmeisesti 'solmussa' kuutosen kohdalla, siihen koko x-mieli perustuu. Kundalini siis tavallaan nousee alasolmusta yläsolmuun (tosin Kundalini Jooga -lähteet kuvittelevat solmuja myös muualle, Sydämen linjalle [V4-O4 ovat nähdäkseni mahdolisesti "lähellä" toisiaan, ehkä - en tiedä mitään O4:n kuormituksesta, että en tiedä], jopa Vishuddhin linjalle [en näe yhteyttä V5:n ja O5:n välillä]). Solmuille on monia omia tulkintoja (eivät pääsääntöisesti vakuuta), originaalista en tiedä, mutta usein Kundalini tarkoittaa Brahma-potentiaalia, jota voidaan kuvata kääryleenä (toinen mahdollisuus on tukahdutetussa tilassa oleva seksi - joka on harassa, navan alapuolella. Kääröytynyt voi olla tukahdutettu seksiaddiktio), kolme ja puoli sitten jotenkin sotkeutuu siihen, ehkä jostain käärme-symbolistaan johtuen, joka ehkä menee kolmelle ja puolelle kierrokselle (koosta riippumatta). Solmuilla tarkoitetaan myös chakroja (vakuuttavaa omalla tavallaan, jota voi vielä jatkaa, että kustakin chakrasta haarautuu pienempiä kanavia, kyseisen chakran ollessa niiden lähtökohta, solmukohta, risteys).

    [ Johanneksen ilmestys mainitsee kolme ja puoli parissa kohtaan, esim. jotkut pyhät olivat kuolleena kolme ja puoli vuorokautta, ja sitten nousivat kuolleista; hänellä on muutenkin ideoita jotka näyttävät olevan Intia:sta peräisin, tosin pelkästään juutalaisten tiedoilla on jossain määrin yhteyttä hindulaisten tietoihin, mutta Johanneksen tapauksessa hänen tietonsa on osittain kreikkalaisilta, joiden mystiikalla on paljon yhteistä hindulaisuuden kanssa, ja näkisin sen Johanneksen lähteeksi, Intian sijasta. ]

    Kundalini on kuin ilmaa, ei sitä saa kierroksille muuta kuin muotissa, jos siinäkään.

    Kruunupäät. Kruunu-chakra. Ennen, ja vielä nykyäänkin, joissain uskonnoissa ja muunnoksissa, kruunataan henkisiä kuninkaallisia tai heidän symbolisia edustajiaan. Kruunupäisiä löytää hindu-jumalien kuvista, niinpä eläviäkin sellaisia, tai heidän edustajian tavallaan myös, näkee kruunu päässä.

    Kuka on suurin? Brahma. Kestävin on Void. Älykkäin Brahmadeva (O2). Lahjakkain on muisti; tosin Deiteillä on oma lahjakkuutensa, joka tosin liittyy myös Xmielen lahjakkuuteen (ja voi olla jopa että Jumaluudet ominaisuutenakin oppivat Xmielen mukana, mutta se on vähän kaukaa haettu). Nöyrin on Deity Ganesha; tosin nöyryys-säädin on omanarvontunnossa. Minä olen Xmieli. Jarru? Ehkä O4. Ohjelmat? Jumaluudet ja Xmieli, sen ehdollistumat, samskarat, tiedot, yms.